Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Saksankuusi-Saksanpähkinäpuu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
J. Fischart ja Hans Sachs.
Kolmikymmenvuotisen sodan jälkeisen ajan
kirjallinen johtohenkilö on Opitz, jonka
ympärille muodostui n. s. ensim.
šleesialainen runoilijakoulu: lyyrikko Paul
Fleming (k. 1640), mieterunojen
sepittäjä Friedrich von Logau (k. 1655)
sekä Gryphius. Hengellistä
lyriikkaa edustaa Gerhard t, romaania
Grimmelshausen. 1700-luvun
alkupuolella on kirjallisuuden alalla
Gottsched määräävä henkilö. Hänen
ranskalaisklassillista sääntöperäisyyttään
nousivat Bodmer ja Breitinger
vastustamaan. Heidän koulukuntaansa
kuuluivat Haller ja Hagedorn;
huomattavia runoilijoita olivat myös
Gellert, Gleim ja Ewald von Kleist.
Klassillisen aikakauden (1748-1832)
edelläkävijät olivat suuret runoilijat
Klopstock, Wieland ja Lessing,
Sturm und Drang-kauden varsinaisimmat
edustajat olivat Lenz, Klinger,
Müller (Maler-Müller) ja Schubart.
Göttingenin runoilijaliiton (Hainbund)
huomattavimmat runoilijat olivat Voss,
Hölty ja Stolbergin veljekset;
heitä lähellä oli Bürger. Aikakauden
johtavat kirjailijat olivat Herder,
Goethe ja Schiller. Heidän
aikalaisiaan olivat vielä Jean Paul,
Hölderlin ja Claudius. Romantiikan
pääedustajat ovat Schlegelin
veljekset, Novalis, Tieck, Heinrich von
Kleist ja E. T. A. Hoffmann,
Arnim, Brentano, Grimmin veljekset,
Fouqué, Werner, Eichendorff, Arndt, Körner,
Rückert, Uhland, Kerner, Hauff, Chamisso.
Maailmantuska-runoutta edustavat Lenau
ja tavallaan von Platen. Romantiikan
ulkopuolella oli näytelmäkirjailija Grillparzer.
N. s. Nuoren Saksan edustajia olivat Heine,
Börne, Laube, Gutzkow. Valtiollisia
lyyrikkoja olivat Hoffmann von Fallersleben,
Auersperg, Herwegh, Freiligrath, muita
Geibel, Scheffel ja Annette von
Droste-Hülshoff. Merkittäviä
draamankirjoittajia olivat Hebbel ja
O. Ludwig sekä musiikkidraaman suuri
kehittäjä R. Wagner. Vuosisadan
loppupuoliskon huomattavimmat saks.
proosakirjailijat ennen naturalismin esiintymistä
olivat Spielhagen, Freytag, Fritz
Reuter, Raabe, Storm, Keller, K. F. Meyer,
Heyse, Fontane, von Ebner-Eschenbach,
Auerbach, Rosegger, Anzengruber,
kolme viimeksimainittua talonpoikaiskuvaajaa,
kuten jo heitä vanhemmat Gotthelf ja
Immermann. Naturalistisen ajan
pääkirjailijat, joista tosin kaikki eivät ole
naturalisteja, ovat Holz, G. Hauptmann,
Sudermann, Halbe, Schnitzler, von
Liliencron, Dehmel, Kretzer, Bahr,
Mannin veljekset, P. ja O. Ernst,
Bartels, Frenssen, Bartsch, Schönherr, Zahn,
Hesse, Huch, Wassermann, Wedekind, von
Hofmannsthal, Rilke, Spitteler.
Nyk. Saksan kirjailijoista mainittakoon eräiden
edellisten lisäksi Toller, Unruh, Kaiser,
Klabund, Werfel. [Biese (saks., 1922);
Wiegand (saks., 1922).]
Saksankuusi, hopeakuusi (Abies
pectinata l. alba), jalokuusilaji, neulaset
litteät, päältä vihreät, alta valkeat,
vaakasuorassa kahden puolen oksaa Keski- ja
Etelä-Euroopan alemmissa vuoristoseuduissa.
Saksan liitto, 1815-66 voimassa ollut
35 (myöh. 31) monarkkisen valtion ja
4 vapaakaupungin liitto; nyk. Saksan
lisäksi kuului siihen m. m. saks. Itävalta.
Liiton asioita hoitivat Mainin
Frankfurtiin kokoontuneet liittopäivät;
esimiehyys oli Itävallalla. Yhteisiä laitoksia
ei ollut oikeastaan muita kuin armeija.
Saksan markka (saks. Reichsmark),
Saksan valtakunnan rahayksikkö v:sta
1871. Oli ennen sotaa ja jälleen v:sta
1923 1/2790 kg hienoa kultaa = 1,235
silloista = 9,458 nykyistä Smk.
Saksanpolkka, sotiisi, jenkka
(ransk. écossaise), skotl. tanssi, jonka
tahti alkujaan oli 3-jakoinen. — Nykyjään sitä
tanssitaan 2/4-tahdissa. Saksassa sen nimenä
on ,,Schottisch", josta on johtunut itäsuomalainen
„sotiisi" l. „soska".
Saksanpähkinäpuu (Juglans regia),
Juglandaceæ-heimoon kuuluva 12-15 m
korkea, komea puu, jolla suuret päätöpariset
lehdet, pienet 1-neuvoiset kukat (1-kotisia).
Hedelmä iso, n. 5 cm pitkä luumarja, sen
pehmeä osa joks. ohut, aluksi vihreä, lopulta
ruskea; luu ryppypintainen, sen sisässä suuri
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
