Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Saksan-Ranskan sota 1870-71-Saksan taide
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
uurteinen rasvanpitoinen siemen. Siemeniä syödään
meillä makeisina; niistä puristettua öljyä
käytetään m. m. ruoanlaitossa oliiviöljyn asemesta.
Puu (puuseppien „vaalnötti") kovaa, raskasta,
ruskeata, huonekaluteollisuudessa paljon käytettyä.
Etelä- ja Keski-Euroopassa viljeltynä,
Lounais-Aasiassa luonnonvaraisena.
Saksan-Ranskan sota 1870-71. Lähin
aihe sodan alkamiseen oli Espanjan
kruunun tarjoaminen eräälle Preussin
kuninkaan Vilhelm I:n kaukaiselle
sukulaiselle. Vaikka prinssi kieltäytyi, vaati
Ranska, että kuningas sitoutuisi olemaan
vastaisuudessakaan hyväksymättä
prinssin ehdokkuutta, mihin kuningas ei
suostunut. Ranskan julistettua sodan heinäk.
1870 saksalaiset hyökkäsivät rajan yli ja
saivat Spichernin, Weissenburgin ja
Wörthin voitot, minkä jälkeen Bazaine
vetäytyi Metziin, minne hänet armeijoineen
suljettiin. Mac Mahon pyrkiessään
Bazainen avuksi pakotettiin antautumaan
Sedanissa. Tällöin joutui Napoleon III
vangiksi. Siitä taas oli seurauksena
keisarivallan kukistuminen. Syyskuussa
saksalaiset saarsivat Pariisin, lokak. lopussa
antautui Metz. Seur. kuukausina saksalaiset
saavuttivat uusia voittoja, m. m.
oli kenraali Bourbaki’n siirryttävä
Sveitsin alueelle. Aselepo tehtiin tammik. 1871,
alustava rauha helmik. ja lopullinen
Mainin Frankfurtissa toukok. 1871. Siinä
Ranska luovutti Saksan valtakunnalle
Elsass-Lothringenin ja maksoi 5 miljardia
frangia sotakuluja.
Saksansalpietari ks. Salpietari.
Saksan siirtomaat. Versaillesin
rauhassa oli Saksan pakko luovuttaa kaikki
siirtomaa-alueensa (yht. n. 2,953,000 km2,
14,8 milj. as., siitä Afrikassa 2,707,300
km2, n. 14 milj. as., Austraalian
saaristossa 245,050 km2, 641,000 as. ja Aasiassa
552 km2, 200,000 as.). Nämä alueet
olivat: 1) Saksan Itä-Afrikka
(997,000 km2, 7,7 milj. as.)
Keski-Afrikan itäosassa Tanganjikan itäpuolella;
suurin osa v:sta 1920 Englannin,
luoteiskolkka (Ruandan ja Urundi’n piirit)
Belgian mandaattialueena; 2) Kamerun
(ks. t.); 3) Togo (ks. t.); 4)
Saksan Lounais-Afrikka (835,100 km2,
230,000 as.) Portugalin Angolan
eteläpuolella, v:sta 1920 Etelä-Afrikan
liittovaltion mandaattialue; 5) Saksan
Uusi-Guinea (Keisari Vilhelmin
maa, Bismarckin saaristo, Bougainville;
yht. 240,000 km2, n. 400,000 as.), v:sta
1920 Uuden-Guinean territorion nimisenä
Austraalian hallinnon alaisena; 6)
Mariaanit, Karoliinit ja
Marshallsaaret (ks. n.), jotka joutuivat
Japanille, ja Nauru-saari, joka
liitettiin Uuden-Seelannin hallintoon; 7)
Samoan saaret (ks. t.) ja 8)
Kiautšou (ks. t.).
Saksan taide. Saksan vanhimpia
kirkollisia rakennuksia on Kaarle Suuren
Aacheniin (ks. t., kuva) 796-804
rakennuttama kappeli, nyk. tuomiokirkko, jossa
vaikutusta bysant. taiteesta.
Karolinkilaiselta ajalta on säilynyt myös
seinämaalauksia, mosaiikkeja, norsunluuveistoksia
ja kuvitettuja käsikirjoituksia. —
Huomattavia romaanisia rakennuksia (n.
1000-1250) ovat esim. Mainzin, Speyerin,
Wormsin (ks. Romaaninen tyyli,
kuva) ja Limburg an der Lahnin tuomiokirkot
sekä Goslarin (ks. t.) Keisarintalo ja
Wartburg (ks. t., kuva). Romaanisen kauden
kuvanveistotuotteista ovat kuuluisimmat
Freibergin n. s. kultainen portti
korkoja pysty kuvineen sekä Naumburgin
tuomiokirkon pystykuvat. — Goottilaisista
rakennuksista on Kölnin (ks. t., kuva)
tuomiokirkko mainehikkain, muita esim.
P. Stefanuksen kirkko Wienissä, St.
Lorenzkirche Nürnbergissä sekä
Marienkirche’t Lyypekissä ja Danzigissa,
edelleen raatihuoneet (ks. Breslau,
kuva). Kuuluisimmat kuvanveistäjät ovat
Stoss, Krafft ja Vischer, joka
osittain kuuluu jo seuraavaan
aikakauteen; myös puun veisto (alttareita,
pyhimyskaappeja) oli korkealla kannalla.
Huomattavin maalari oli Lochner. —
Renessanssin ahjo on Nürnberg. Sikäläisten
ja Hildesheimin yksityistalojen ohessa
on mainittava Heidelbergin linna.
Saksan renessanssin päämestarit ja samalla
sen suurimmat taidemaalarit ovat Dürer
ja Holbein nuor.; heidän aikalaisensa
Cranach vanh. ja Grünewald
kuuluvat pikemmin edelliseen ajanjaksoon.
Kolmikymmenvuotinen sota aiheutti
taide-elämän surkastumisen. — Barokin
rakennuksista ovat merkittävimmät
Schlüterin rakentama Berliinin kunink.
linna (ks. kuvaliitettä Berliini,
kuva 2, vas.), Pöppelmannin
Zwinger Dresdenissä (ks. t., kuva) sekä eräät
Fischer von Erlachin työt, m. m.
Schönbrunn (ks. t., kuva). Huomattavin
kuvanveistäjä oli jo mainittu Schlüter.
— Saks. rokokoon tunnetuimmat rakennukset ovat
Weumannin rakentama Würzburgin
ruhtinaspiispan linna ja von Knobelsdorffin
Sanssouci (ks. t., kuva). Muista
rokokootaiteilijoista on merkittävin
Chodowiecki. — Uusklassillisuutta
edustavat arkkitehdit Schinkel Berliinissä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
