Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1429-1430 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Saksan vapaussota-Saksi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

ja von Klenze (kuva ks. Pinakoteekki).
— Semper puolestaan liittyi
renessanssiin ja tuonnempana Schmidt
gotiikkaan — kuvanveistotaiteessa Rauch
ja Rietschel, maalaustaiteessa
Mengs ja Carstens. Uudemman
omaperäisen saks. rakennustaiteen merkittävimmät
edustajat ovat Messel (ks. Wertheim,
kuva) ja Sitte. Huomattavimmat kuvanveistäjät
ovat Hildebrand, Begas ja Klinger.
1800-luvun taidemaalareista mainittakoon
Cornelius ja häneen liittyvät n. s.
natsareenit (ks. t.), edelleen Schwind,
Menzel, n. s. düsseldorfilaiset (vrt.
Düsseldorfin taideakatemia),
Feuerbach, Böcklin, Marées, Lenbach, Leibl,
Thoma, Liebermann, Corinth, Slevogt, Stuck,
von Uhde, jo mainittu Klinger sekä
ekspressionistit Kokoschka, Nolde.
Pechstein y. m. — Taideteollisuuden
alalla ovat 1700-luvun posliinityöt
huomattavimmat. [Dehio (saks., 1919-24).]
ks. kuvaliitettä.

Saksan vapaussota, Saksan kansannousu
Napoleonia vastaan 1813-15.

Saksaul (Haloxylon ammodendron),
lehdettömän, kitukasvuisen näköinen, jopa
n. 6:kin m korkea, savikkakasvien heimoon
kuuluva puu, joka kasvaa Turkestanin ja
Persian hiekka-aavikoilla ja aroilla.

Sakset, leikkaukseen käytettävät
kaksiteräiset työaseet, joilla leikattava aine
(kangas, paperi, metallilevy y. m.) terien
väliin pantuna leikataan osiin joko suoraa
tai käyrää viivaa pitkin. Saksiksi
sanotaan myöskin kivi- ja jäälohkareitten
y. m. nostamiseen käytettäviä pihtejä.


Levysakset (käsisakset).


Levysakset (tukkisakset).


Kaarisakset.


Pyörösakset.

Saksi (saks. Sachsen), ent. saks.
kuningaskunta, nyk. tasavalta, Erzgebirgen
luoteispuolella, Tšekko-Slovakian
rajalla; 14,993 km², 5 milj. as. (333
henkeä km²:lla). Pääelinkeino teollisuus,
n. 60 % väestöstä saa siitä elatuksensa;
kutomateollisuus tärkein haara
(keskuspaikkoja Chemnitz, Zwickau, Plauen);
koneteoll. (Chemnitz) ja graafillinen
teoll. (Leipzig), turkisteoll. (Leipzig) ja
tupakkateoll. (Dresden) myös tärkeät.
Vuorityön tuotteista kivihiili, ruskohiili
ja kupari mainittavimmat. Maataloudella
elää vain n. 11 % väestöstä. Asukasten
suuri enemmistö protestantteja, 5 %
katolilaisia. Eduskunta 1-kamarinen,
nyk. 96-jäseninen. Hallituksen
muodostaa eduskunnan valitsema pääministeri
ja hänen nimittämänsä ministerit.
Pääkaup. Dresden, suurin kaup.
Leipzig, muita suurkaupunkeja
Chemnitz ja Plauen.
— Historia. Kun Weserin
molemmin puolin asuvat saksilaiset,
joiden alueen Kaarle Suuri oli valloittanut,
eivät saaneet myöhemmiltä Karolingeilta
suojaa normannien hyökkäyksiä vastaan,
valitsivat he (v:sta 880) omia herttuoita.
Näistä Henrik valittiin 919 Saksan
kuninkaaksi, ja hänen suvullaan oli tämä
arvo v:een 1024. Vv. 950-1106 S. oli
läänityksenä Billungien suvulla. Sen
suvun sammuttua S. läänitettiin
Lotharille, joka 1125 valittiin Saksan
kuninkaaksi ja joka läänitti S:n 1137
Welf-sukuiselle Baijerin herttualle
Henrik Ylpeälle. Henrikiltä
hohenstaufi Konrad III riisti maan
läänittäen sen 1138 Brandenburgin
rajakreiville Albrekt Karhulle.
Viimeksimainitun täytyi 1142 luovuttaa S. Henrik
Ylpeän pojalle, Henrik Leijonalle.
Henrik Leijona laajensi S:ia
valloittamalla alueita Holsteinin ja
Mecklenburgin slaaveilta. Uppiniskaisuudestaan
Fredrik Barbarossaa vastaan hänet
tuomittiin valtakunnankiroukseen ja hän
menetti suurimman osan S:ia ja Baijerin;
näistä ensinmainittu supistettuna
annettiin Bernhard Askaanilaiselle
(Albrekt Karhun pojalle). V. 1260 S:n
herttuakunta jaettiin Ala-S:iin
(S.-Lauenburgiin) Elben alajuoksun ja Ylä-S:iin
(S.-Wittenbergiin) Elben keski juoksun
ympärillä. Jälkim. tuli vaaliruhtinaskunnaksi
1356; kun siinä askaanilainen
suku oli sammunut 1422, annettiin se
lääniksi Wettinin sukua olevalle
Meissenin ja Thüringenin rajakreiville
Fredrik Sotaiselle. S:n nimi
ulotettiin näihin aikoihin myös
Thüringeniin ja Meisseniin. V. 1485
veljekset, herttuat Ernst ja Albert,
jakoivat keskenään sen maat. Ernstin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>