- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
1443-1444

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Salonki-Salto mortale

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Salonki (ransk.), sali, seurusteluhuone;
taide-esitysten kuulemista tai näkemistä
varten varustettu huone, taidenäyttelyhuoneisto,
myös itse näyttely. — Pitää salonkia,
kutsua kokoon määräaikoina kirjallinen,
soitannollinen y. m. seurapiiri.

Salonkikivääri, pienikaliberinen
kivääri, jolla voi sisälläkin harjoitella
ampumista. Siitä on kehitetty tarkempi
pienoiskivääri, ks. Kivääri.

Salonkimusiikki, laulelu ja soittelu,
jonka tarkoituksena on pelkkä huvittelu.

Salonkivaunu ks. Rautatievaunu.

Salpat ks. Vaippaeläimet.

Salpausselkä, Suomen järviylängön
eteläreunalla kulkevan kahden rinnakkaisen
sora- ja hiekkaharjun nimi. Eteläinen l.
ulompi S., jota S:lla tavallisesti
tarkoitetaan, alkaa Hankoniemestä,
kulkee Lohjanselän nimisenä koilliseen
Lahden länsipuolelle saakka, siitä kaarena
Saimaan kaakkoisrannalle ja täältä
koillissuunnassa Simpeleen ja Pyhäjärven
kaakkoispuolitse Värtsilään. Sisempi S.
kulkee pari penikulmaa edellisen
pohjoispuolella alkaen Vesijärven luoteispuolelta
(lyhyt alkukappale kulkee Hankoniemen
luoteispuolelta Sammattiin) ja jatkuen
Höytiäisen kaakkoispuolelle. — S:n aines
on suurimmaksi osaksi samanlaista
huuhtoutunutta ja kerrostunutta soraa kuin
maajään kulkusuuntaan kulkevien
pitkittäisharjujen ja samoin kuin näiden
ovat S:nkin harjanteet usein pinnaltaan
kivisiä. S:n muoto on vaihteleva:
hieta- ja kivikkokankaita, tyypillisiä
harjumaisemia, leveäpintaista nummea
(leveimmillään, n. 5 km, ulompi S. on
Hollolassa), omituisia kuoppamaisemia.
Pohjoisrinne on yleensä jyrkkä ja kivinen,
etelärinne hiekkainen ja loivempi; milloin
laki on tasainen, kallistuu se ulospäin
(etelää ja kaakkoa kohden). Monin
paikoin rinteillä on meren muodostamia
rantapenkereitä. Pohjoisrinteillä kasvaa
kuusikkoa, laella ja etelärinteillä
männikköä. Syntynsä puolesta S. on
maajään reunamuodostuma (n. s.
reunamoreeni), joka on syntynyt maajään
sulamiskaudella jäätikönreunan
pysähtyessä joksikin aikaa S:n paikalle.
Savikertoihin perustuvien laskujen mukaan
alkoi jäätikönreunan peräytyminen S:ltä
n. 10,000 v. sitten. [Leiviskä (Fennia 41).]

Salpietari (lat.), yhteinen nimitys
eräille typpihapon suoloille: kali-s. =
kaliumnitraatti, chile-s. l. natron-s. =
natriumnitraatti, kalkki-s. = kalsiumnitraatti;
nyk. ensi sijassa kaliumnitraatin nimitys.
Kali-s:ia syntyy orgaanisten typenpitoisten
aineiden mädäntyessä kalisuolojen
läheisyydessä, s.-bakteerien välityksellä.
S:n suuren liukenevaisuuden vuoksi
s.-löytöjä on kuitenkin harvassa. Kali-s:n
huomattavimmat esiintymät ovat
Itä-Intiassa. Nyk. sitä valmistetaan
natron-s:sta kaliumkloridillä kiehuvasta
liuoksesta kiteyttämällä. Natron-s:n
huomattavimmat esiintymät ovat Chilessä (vrt.
Chile-salpietari). — Kalkki-s:ia
valmistetaan ilman typestä joko
sähköpurkausten avulla (Norjan s., sisältää
13 % typpeä) tai katalyyttisesti Haberin
menetelmän mukaan (Saksan s., 14,5 %
typpeä nitraattina, 1 % ammoniumsuoloina).
— Kali-s:ia käytetään ruudin valmistuksessa,
metallurgiassa ja lihan suolaamiseen, muita
s:ita lannoitusaineina. vrt. Lannoitusaineet.

Salpietaribakteerit, nitrobakteerit. ks.
Nitrifikatsioni.Salpietarihapoke,
typpihapoke (ks. t.). — Salpietarihappo,
typpihappo (ks. t.). — Salpietaririkkihappo,
typpihapon ja rikkihapon seos, jota käytetään
nitreerattaessa.

Salpingiitti (kreik.), munatorventulehdus,
korvatorventulehdus.

Salpinks (kreik.), sotilassoitin (trumpetti);
anat., munatorvi, korvatorvi.

Salsette [sälse’t], Etu-Intian
länsirannikolla, Bombayn pohjoispuolella oleva
saari.

Salta, samannimisen Pohjois-Argentiinan
provinssin pääkaup., laaksossa Andien
itärinteillä. 35,000 as.

Salta (lat.), erikoinen lautapeli, jonka
laudassa 10 X 10 neliötä; kummallakin
pelaajalla 15 nappulaa (tähtiä, kuita,
aurinkoja). Liikkeet mustilla neliöillä,
askel kerrallaan vinoon suuntaan.
Voittaja se, joka ensin saa nappulansa
määrättyihin asemiin.

Saltarello [-e’-], it. ja esp.
tanssi nopeassa, hyppivässä (tasa- tahi
kolmijakoisessa) rytmissä.

Saltenfjord, Saltfjord, n. 60 km
pitkä luonnonkaunis vuono Pohjois-Norjassa,
Nordlandin fylkessä. S:n suussa on Bodön kaup.

Salt Lake City [sōlt leik siti], kaup.
Yhdysvalloissa, Utahin valtion pääkaup.
Suuri Temple Block-ryhmä, jossa mormonien
temppeli ja suuri tabernaakkeli. Yliopisto.
Metalli- ja elintarveteoll. 125,000 as.
Kuva ks. Mormonit.

Salto mortale [-tā’-] (it.),
kuolemanhyppy (kuperkeikka ilmassa), liian
uskalias yritys.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:15:54 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/3/0798.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free