Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1451-1452 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sammakko-Sammastauti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

jonka lihaa monin paikoin syödään
herkkuna, sitävastoin oleksii aina
vedessä tai sen välittömässä läheisyydessä,
ks. myös Lehtisammakko ja
Korpisammakko. — S.-nimeä käytetään
us. kaikista muistakin hännättömistä
sammakkoeläimistä.


Syötävä sammakko.

Sammakko, metallilangan kiinnipitoväline;
sitä käyttävät puhelin- ja sähköjohtomiehet,
piikkilankaaidan tekijät y. m.


Sammakko.

Sammakkoeläimet (Amphibia),
selkärankaisluokka, joka edustaa selkärankaisten
siirtymäastetta vesielämästä maalle. Alemmat
muodot ovat aina ja korkeimmatkin muodot toukkina
monessa suhteessa kalojen kaltaisia ja
elävätkin vedessä, mutta täysimuotoisina ovat
korkeammat s. tyypillisiä maaeläimiä. Iho
paljas ja limainen, täysimuotoisten
raajat 5-varpaisia, nivelikkäitä. Alhaisimmat
muodot hengittävät aina kiduksilla,
muut vain toukkina, täysimuotoisina
keuhkoilla, jotka ovat yksinkertaiset,
pussimaiset, sisäpinnaltaan
verkkomaisesti poimuttuneet. Keuhkohengitys
tapahtuu ilmaa nielemällä. Kidus- ja
keuhkohengityksen ohella myös ihohengitys.
Aina kiduksilla hengittävillä s:lla
ja kaikilla toukilla on sydän
2-lokeroinen ja verisuonisto kuin kaloilla;
keuhkohengityksen seurauksena muuttuu sydän
3-lokeroiseksi ja verisuonisto sen
mukaiseksi. S. laskevat mätimunia, jotka
tavallisesti kehittyvät vedessä ja joista
syntyvät toukat läpikäyvät pitkällisen
muodon vaihdoksen. Kolme lahkoa:
1) pyrstösammakot l. hännälliset
(Urodela): ruumis pitkä ja hoikka,
täysimuotoisillakin pyrstö ja lyhyet, yhtä
pitkät raajat; m. m. olmi, aksolotli,
salamanterit ja vesiliskot (ks. n.);
2) hännättömät (Anura):
ruumis lyhyt ja leveä, hännätön, takaraajat
tav. eturaajoja pitemmät; m. m. tavallinen
sammakko, korpisammakko, lehtisammakko,
kennokonna; 3) matosammakot (ks. t.).

Sammaleläimet (Bryozoa),
selkärangattomia vesieläimiä, joita tavallisesti
pidetään itsenäisenä, matojen lähellä olevana
pääjaksona. Silmikoimalla syntyneitä,
vesikasveihin, kiviin y. m. s. kiinnittyneitä
sammalten näköisiä runkokuntia, joilla on
siten mutkistunut ruoansulatuskanava, että suu
ja peräaukko ovat vierekkäin; suuaukon
ympärillä on lonkerokiehkura. Kaksi ryhmää:
Entoprocta: ruumiinonteloa ei ole,
peräaukko suulonkerokiehkuran sisäpuolella;
Ectoprocta: ruumiinontelollisia,
peräaukko suulonkerokiehkuran ulkopuolella.
Suomessa muutamia lajeja sekä suolaisissa
että suolattomissa vesissä.


Plumatella-sammaleläimen
runkokunta.

Sammalet (Bryophyta), pieniä,
monivuotisia, lehtivihreällisiä itiökasveja,
joista useimmilla (lehtisammaleilla) on
varsi ja lehdet, mutta ei juurta;
alhaisemmat muodot (maksasammalet) ovat
sekovartisia. Johtojänteitä ei ole. Juuria
korvaavat varren tyviosan pinnasta lähtevät
hapsijuuret (ritsoidit). Kehityksessä
sukupolvenvuorottelu: itse sammalkasvissa
ovat siittiö- ja munapesäkkeet (anteridiot
ja arkegoniot) joko yksi- tai kaksikotisesti;
hedelmöitetystä munasolusta kasvaa n. s.
itiöpolvi, jossa on ohuella varrella, itiöperällä,
sammalkasviin kiinnittynyt, hunnun peittämä
itiöpesäke; tässä muodostuvista itiöistä itää
pieni, haaraisen rihman näköinen,
lehtivihreällinen sp>alkeisrihma</sp> ja tähän
kehittyvistä silmuista kasvaa taas itse
sammalkasvi. Alkeisrihma ja sammal
muodostavat siis yhdessä suvullisen, itiöpolvi
taas suvuttoman sukupolven. Kaksi
alaryhmää: maksasammalet ja
lehtisammalet (ks. n.).


Lehtisammalen (Funaria
hygrometrica) itävä itiö
(A), alkeisrihma (B)
juurihapsineen (r) ja suomineen
(kn), itiö (s).

Sammaljoki, kylä Tyrväällä; oma kirkko.

Sammastauti, pikkulasten tauti, jossa
erään sienen (Oidium albicans)
aiheuttamana muodostuu nielurisoille sekä suun
ja nielun limakalvolle harmahtavan valkoisia
tahmoja, jotka vaikeuttavat syöntiä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>