Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1453-1454 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sammatti-Samojedit

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Lehtisammalen siitososat. 1
munapesäkkeistö pitkittäin leikattuna,
2 munapesäke, 3 siittiöpesäke,
4 siittiöpesäkkeistö pitkittäin
leikattuna.


Karhunsammal, rh
hapsijuuria,
s itiöpesäkkeen varsi,
c pesäkettä
peittävä huntu,
d pesäkkeen kansi.


Maksasammal-laji Marchantia
polymorpha. a koiras-, b
naaras-sekovarsi pitkäperäisine siittiö-
ja munapesäkkeistöineen; sekovarren
pinnassa itusilmumaljoja.

Sammatti, kunta Uudenmaan
läänissä, Länsi-Uudellamaalla, Turun ja
Porin läänin rajalla; 61,5 km², 1,185 as.
(1926). Elias Lönnrotin synnyinpaikka
Paikkarin torppa ja hänen hautansa.

Sammutuslaiva ks. Pelastuslaiva.

Samnilaiset, Keski- ja Etelä-Italiassa
(Samniumissa) asuneiden muinaisit.
kansojen yhteisnimi. Roomalaiset
voittivat heidät s.-sodissa (343-341,
326-304, 298-290 e. Kr.) ja lopullisesti
272 e. Kr. Liittolaissodassa 91-88 e. Kr.
he vielä taistelivat Roomaa vastaan, samoin
kansalaissodassa, mutta tuhottiin täydellisesti
82 e. Kr.

Samnium, muin. maakunta Italiassa
Apulian ja Latiumin välissä, Kampanian
pohjoispuolella.

Samoan saaret („Laivurin saaret"),
Polyneesiaan kuuluva saariryhmä
Austraalian saaristossa, Fidžisaarista
koilliseen. 4 suurehkoa (Savaii, Upolu, Tutuila,
Manua) ja 10 pientä tuliperäistä saarta.
Suurin osa (läntiset saaret) kuuluivat
ennen maailmansotaa Saksalle,
sittemmin (v:sta 1920) Kansainliiton
mandaattina Englannille Uuden-Seelannin
hallinnan alaisina. Näiden pinta-ala 3,263 km²,
38,000 as., joista n. 35,000 alkuasukkaita
ja yli 2,000 valkoihoisia, Pääkaup. Apia
Itäiset saaret (m. m. Tutuila) kuuluvat
v:sta 1899 Yhdysvalloille; niiden
pinta-ala 158 km², n. 9,000 as. —
Alkuasukkaat kaunisrakenteisia polyneesialaisia,
taitavia purjehtijoita; kristityltä.
Saarilta viedään kopraa ja kaakaota, —
Ne löysi holl. Roggeveen 1722.


Samoalaistyttö.

Samogitia, hist. maakunta Länsi-Liettuassa.

Samojedien niemimaa, Jalmal,
niemimaa Siperiassa Obin lahden
länsipuolella, 980 km pitkä, 140-240 km leveä.
Tundraa ja metsiä. Asukkaat poroja
paimentavia samojedeja.

Samojedit (ven.) kuuluvat ainakin
kielellisesti n. s. uraalilaisiin kansoihin,
joiden toisen haaran suom.-ugrilaiset kansat
muodostavat. S. jaetaan: 1) jurakkeihin,
2) jenisei-s:hin, 3) tavgy-s:hin, 4)
ostjakki-s:hin ja 5) kamasseihin.
Jurakit asuvat Arkangelin kuvernementin
pohjoisilla tundroilla, muutamia
perhekuntia Kuollan Lapissa ja joku määrä
Novaja Semljassa sekä Toboljskin ja
Jeniseiskin kuvernementtien
pohjoisosissa Obin ja Jenisein alajuoksun


Jenisein samojedeja.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>