Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1455-1456 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Samos-Sampi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

varrella, jenisei-s. Jenisein alajuoksun
varrella, tavgy-s. Taimyrin niemimaan
eteläosissa, ostjakki-s. eteläisimpinä
Toboljskin, Tomskin ja Jeniseiskin kuvernementeissa,
kamassit Sajanin vuoriston pohjoisilla


Kamassisamojedi.

rinteillä Jeniseiskin kuvernementissa; heidän
kielensä lienee kuollut sukupuuttoon. S:n lukumäärä
lienee n. 13,000-14,000 henkeä. — S. saattavat
kuulua samaan rotuun kuin suom.-ugr. kansat.
He ovat Euroopassa sekaantuneet syrjääneihin,
Siperiassa ostjakkeihin ja jonkunverran
tunguuseihin, osittain myös tataareihin,
venäläisiin y. m. Pohjoisilla s:lla
kasvot ovat leveämmät kuin eteläisemmillä,
he näyttävät rotevammilta, vaikka ovat
lyhyempiä, parrankasvu on kaikilla s:lla
melkein olematon, ja iho tumma.
Pohjoiset s. käyttävät poronnahkapukua ja
jonkin verran kankaita, eteläiset
venäläismallista pukua, paitsi talvella
tunguusilaista turkkia. Naisten turkki on edestä
avoin ja heidän housunsa aivan lyhyet.
Pohjoiset s. käyttävät asuntonaan
porontaljoilla, tuohella tai sarkavaatteella
peitettyä keilanmuotoista kotaa (kesällä myös
yksipuolista, tuohella päällystettyä
viistokatosta). Ostjakki-s:lla on joskus
pohjoisessakin hirsistä tai laudoista tehty
neliseinäinen, puoleksi maanalainen
jurtta, eteläalueella us. venäläismalliset
asuinrakennukset, mutta metsästysmailla
tilapäisemmät, kesäisin kodat.
Pääelinkeino on ostjakki-s:lla karjanhoito,
muilla kalastus ja metsästys,
poronhoitoa harjoittavat melkein kaikki s.
(kamasseja ja eteläisiä ostjakki-s:eja
lukuunottamatta). — S. ovat vieläkin
jakaantuneet sukuihin tai heimoihin, joita
johtaa vuodeksi valittu ruhtinas tai
vanhin; aikaisemmin kulki ruhtinaan arvo
perintönä erityisessä suvussa. Kaikilla
heimoilla on määrätyt alueensa ja
niiden sisäpuolella kullakin perheellä omat
metsästys- ja kalastuspaikkansa. —
S. lienevät alk. asuneet Uralin
läheisyydessä ehkä sen molemmin puolin.
Euroopan puoleiset s. joutuivat luult.
1200-1300-luvuilla venäläisten alaisuuteen
ja Aasian puoleiset 1400-1600-luvuilla.
Kristinuskoon käännyttäminen alkoi
1600-łuvulla, mutta vieläkin on suurin osa
pohjoisia s:ja kastamatta ja eteläisetkin
ovat pakanoita, vaikka virallisesti
ovatkin kristityitä. Pohjoisimmat s. ovat
taloudellisesti verraten riippumattomia,
mutta muut ovat köyhiä, lisäksi
henkisesti ja ruumiillisesti rappeutumassa.
Kansanrunous (tietäjien lauluja,
sankarikertomuksia, satuja, tilapäislauluja ja
arvoituksia) on köyhänlainen ja täynnä
vieraita lainoja. [Castrén, „Nordiska
resor och forskningar" (1852-70);
Sommier, „Un’ estate in Siberia" (1885),
„Siriéni, Ostiacchi e Samoiedi dell’ Ob"
(1887); Donner, „Siperian samojedien
keskuudessa" (1923).]

Samos, Vähän-Aasian länsirannikolla
oleva Kreikkaan kuuluva saari; 468 km²,
65.000 as. Viinin, öljypuun, tupakan
viljelystä. Pääkaup. Vathy. —
Vanhalla-ajalla S. oli aikoinaan kukoistava
valtio, sittemmin se oli Ateenan, myöhemmin
Rooman aluetta. V. 1550 sen valloittivat
turkkilaiset, 1832 siitä tuli Turkille veroa
maksava kristitty ruhtinaskunta, 1912 sen
kreikkalaiset valtasivat.

Samotrake, Kreikkaan kuuluva
vuorinen saari Aigeianmeren pohjoisosassa,
Maritzan suun edustalla; 177 km², n. 4,000
as. Lampaan- ja vuohenhoitoa.

Šamotti (ransk.), poltettu tulenkestävä savi.

Samovaari (ven.), teekeittiö, jossa
keskellä hiilillä lämmitettävä tulipesä
savutorvineen ja tämän ympärillä vesisäiliö.

Sampi (Acipenser sturio),
kiillesuomuisiin kuuluva kala, jonka ruumista
peittävät suuret, viidessä pituusrivissä
sijaitsevat luukilvet. Pään etuosa
kuonoksi venynyt, hampaaton suu on
vatsapuolella; suun edessä 4 tuntosäiettä.
Pyrstö epämukainen, ruumiin tukiranka


Sampi.

rustoinen. Pohjakala, syö pieniä
selkärangattomia eläimiä, mutta myös pieniä
kaloja. Kasvaa 2-3 m:n pituiseksi ja
75-100 kg:n painoiseksi, joskus on saatu
jopa 5-6 m pitkiä s:ia. Elää Atlantissa,
Välimeressä, Pohjanmeressä ja nousee
jokiin kutemaan ja talvea viettämään;
joskus on s:ia saatu Suomenlahden ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>