Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sanomalehtimiesjärjestöt-Sanomalehtipaperi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1847-63 ilmestyi J. V. Snellmanin kuukauslehti
„Litteraturblad för allmän medborgerlig
bildning", 1866-80 pääasiallisesti
Yrjö Koskisen toimittama „Kirjallinen
Kuukauslehti", jonka sijaan 1881 tuli
„Valvoja". V:sta 1876 on ilmestynyt
„Finsk Tidskrift", v:sta 1908 „Argus"
(sittemmin „Nya Argus"). Erikoisaloja
käsittelevistä aikakauskirjoista ja
-lehdistä mainittakoon: „Teologinen
Aikakauskirja", „Vartija", „Kirkko ja Kansa",
„Suomen Lähetyssanomia", „Historiallinen
Aikakauskirja", „Suomen Museo",
„Valvoja-Aika" (syntynyt „Valvojan" ja
1907-22 ilmestyneen „Ajan" yhtymisestä),
„Suomen Musiikkilehti", „Näyttämö",
„Terveydenhoitolehti", „Tidskrift,
utgifven af Juridiska Föreningen i Finland",
„Lakimies", „Suomen Kasvatusopillisen
Yhdistyksen Aikakauskirja", „Kasvatus
ja Koulu", „Opettajain Lehti", „Luonnon
Ystävä", „Virittäjä", „Terra",
„Yhteiskuntataloudellinen Aikakauskirja",
„Suomen Osuustoimintalehti", „Pellervo",
„Yhteishyvä", „Kuluttajain Lehti",
„Kotiliesi", „Mercator", „Finansbladet",
„Suomen Kunnallislehti", „Suomen Teollisuus",
„Kotimainen Työ", „Teknillinen
Aikakauslehti", „Rakennustaito", „Maatalous",
„Metsätaloudellinen Aikakauskirja",
„Tapio", „Pyrkijä", „Kylväjä",
„Kieltolaki-lehti", „Suomen Urheilulehti",
„Työväen Urheilulehti", „Sana ja Miekka",
„Aitosuomalainen", „Ylioppilaslehti", „Nuori
Voima". Ensim. suomenk. kuvalehdet
olivat J. Krohnin julkaisemat „Maiden ja
merien takaa" (1864-66) ja „Suomen
Kuvalehti" (1873-80), „Kyläkirjaston
Kuvalehti" (1878-1918). Uudempia ovat
,,Otava", „Suomen Kuvalehti", „Hakkapeliitta",
„Suomen Sotilas", „Maailma" ja „Aitta".
Pilalehdistä mainittakoon „Matti Meikäläinen"
(1884-99), „Kurikka", „Tuulispää".
V. 1925 ilmestyi Suomessa 489
aikakautista julkaisua, niistä 346 suomenk.,
91 ruotsink., muut olivat sekä
suomen- että ruotsinkielisiä tai muunkielisiä.
Varsinaisia s:ia oli 150; niistä 124
suomenk. — ks. lähemmin erikoisartikkeleja.
[Salomon, „Allgemeine Geschichte des
Zeitungswesens"; O. Sylvan, „Pressens
utveckling under det nittonde
århundradet" (1924); Renvall, „Finlands
periodiska literatur 1771-1871"; Setälä,
„Katsaus suomenk. aikakauskirjallisuuden
vaiheisiin" (Valvoja 1905); Soikkeli,
„Suomen sanomalehdistö 1771-1900".]
Sanomalehtimiesjärjestöt. Ensim.
yhdistys perustettiin 1880-luvulla, mutta
lakkasi pian. Mainitun vuosikymmenen
alussa pidettiin Helsingissä Suomen 1:nen
yleinen sanomalehtimieskokous ja 1886
2:nen Tampereella, mutta vasta 1896
Helsingissä pidetyssä 3:nnessa yleisessä
sanomalehtimieskokouksessa perustettiin
pysyvä järjestö, Suomen Sanomalehtimiesyhdistys,
joka toimi lähes vuosikymmenen. Sen toiminnasta
voidaan mainita eläke- ja säästörahasto (per.
1899) sekä matrikkeli (1900). Vuosikokouksia,
jotka samalla olivat yleisiä
sanomalehtimieskokouksia, pidettiin seur.
vv. Helsingissä (1900 Turussa), mutta ven.
sortopolitiikan kiristyessä toiminta lamaantui,
ja kun puolueolot v:n 1905 suurlakon
jälkeen kärjistyivät, niin yhdistys lakkasi.
— Seur. vv. eri puolueiden sanomalehtimiehet
perustivat kukin oman yhdistyksensä, jotka
vieläkin ovat toiminnassa, Nuorsuomalainen
Sanomalehtimiesyhdistys, Suomalainen
Sanomalehtimiesliitto (molemmat 1906),
Finlands Svenska Publicistförbund (1907) ja
Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto
(1907). V. 1918 perustettiin Maalaisliiton
Sanomalehtimiesyhdistys ja myöhemmin
puolueeton Maatalous- ja Osuustoimintalehtimiesten
Yhdistys. V. 1926 perustettiin Sanomalehtimiesjärjestöjen
Keskusvaltuuskunta, jossa ovat edustettuina
edellämainitut viisi puolueyhdistystä.
V. 1920 pantiin alulle sanomalehtimiesten
ammatillinen järjestäytyminen.
Perustettiin paikallisia yhdistyksiä ja niiden
keskusjärjestöksi 1921 kaksikielinen
Suomen Sanomalehtimiesten Liitto - Finlands
Journalistförbund, johon kuuluu 12
sanomalehtimiesyhdistystä, yht. n. 350
jäsentä. Liitto julkaisi 1925 matrikkelin,
sen aloitteesta on valtion menoarvioon
saatu ulkomaisia opintomatkoja varten
75,000 mk. vuotuinen määräraha. Liitolla
on sairaus-, hautausapu- ja opintorahastot,
joiden varat nousevat yht. 450,000
mk:aan. V. 1926 liitto yhtyi
sanomalehtimiesten ammatillisten liittojen
kansainväliseen keskusjärjestöön (Federation
Internationale des Journalistes).
Sanomalehtipaperi, puumassasta ja
-selluloosasta valmistettu huokea, heikosti
liimattu paperi, jota on kaupassa etupäässä
suurina rullina (rotatsionikonetta varten).
ks. piirrosta Metsätalous, p. 116 alh.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
