- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
7-8

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sapote-Sarana

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Sapote (Casimiroa cdulis), lämpimäin
maiden hedelmäpuu, kotoisin Meksikosta.

Sappan ks. Cæsalpinia.

Sapper [zapər], Karl (s. 1866),
saks. maantieteilijä ja tutkimusmatkailija,
prof. Würzburgissa. Tehnyt useita
tutkimusmatkoja Keski-Amerikassa ja
Meksikossa ja julkaissut us. näitä maita
ja maan tuliperäisyyttä koskevia teoksia.

Sappi, maksan erittämä ja osittain
suoraan ohutsuoleen erittyvä, osittain
sappirakkoon keräytyvä ja siitä
sappitiehyttä myöten ohutsuoleen valuva, eri
eläimillä eri värinen (ihmisellä kellervän
tai ruskean vihertävä) ruoansulatusneste.
S:n pääaineksina ovat s.-happoiset (glykokoli-
ja taurokolihappoiset) alkalisuolat ja
sappiväriaineet (punervankeltainen
bilirubiini [ks. t.] ja vihreä
biliverdiini). Vain ensinmainituilla
on merkitystä ruoansulatuksessa (ks. t.).

Sappihapot, orgaanisia happoja
(glykokoli- ja taurokolihapot), joiden
alkalisuoloja on sapessa.

Sappikivi, sappirakossa, sappitiehyissä
tai maksassa olevia kolesteriinista,
sappiväriaineista ja kalkista muodostuneita
jähmeitä, tav. särmikkäitä, kooltaan
vaihtelevia (neulannupista kananmunan
kokoon) kiviä, jotka voivat aiheuttaa
tulehduksen sappirakossa tai sappitiehyitä
tukkeamalla synnyttää tuskallisen
s.-kohtauksen (s.-koliikin l.
-ähkyn). Viimeksimainittu, joka voi
sattua vain kerran tai uusiutua monesti,
alkaa tav. sydänalassa vähitellen
tuntuvana kipuna, jota us. seuraa
oksennuksia, tai on kipu yhtäkkiä vihlaiseva,
kotiristusmainen, ja samalla vatsa on
maksan kohdalta sangen arka kosketukselle.
Sapen valumisen tyrehtymisen
seurauksena saattaa olla keltatauti (ks. t.).
Hoito moninainen: kääreitä ja hauteita,
ruoan järjestely, kivennäisvesiä, s:ien
poistaminen leikkauksella.

Sappirakko, se useilla
selkärankaisilla oleva rakkomainen säiliö, johon
maksan valmistama sappi kerääntyy,
ennenkuin se laskee ohutsuoleen. Ihmisen s.
on päärynänmuotoinen, sijaitsee maksan
alapinnalla, vrt. Maksa.

Sappirasva, kolesteriini (ks. t.).

Sappitiehyt ks. Maksa.

Sapporo, kauppa- ja teollisuuskaup.
Japanissa, Hokkaidon pääkaup. Yliopisto.
150,000 as.

Saprofyytit (kreik.), mädänsyöjät (ks. t.).

Saproli, kresolinpitoinen desinfioimisaine,
sivutuote petrolintislauksessa. — S:ksi sanotaan
myös erästä kivihiilitervantislauksen sivutuotetta.

Sapsojärvi, järvi Sotkamon reitissä,
Sotkamon kirkonkylän eteläpuolella. Sen
länsipuolella on Vuokatti.

Sapöörit (ransk.), ne tekn. joukot,
joiden tehtävänä ent. Venäjän armeijassa
oli maavarustusten tekeminen. Nimitys
vielä käytännössä Ranskassa, vrt.
Pionieerit.

Sâr ks. Péladan.

Sara ks. Sarat.

Sarabandi (esp.), esp. hidasliikkeinen
tanssi 1600-luvun alusta, levisi Pariisin
hovista yli Euroopan. Esiintyy osana
Bachin y. m. sarjateoksissa.

Šaradi (ransk.), tavuarvoitus (ks. t.).

Sarafaani (ven.), ven. naisten
kansanpuku.

Saragossa (esp. Zaragoza), kaup.
Pohjois-Espanjassa, Ebron rannalla.
Goottilainen tuomiokirkko. Yliopisto (per.
1474). 142,000 as. — Aik. Aragonian
pääkaup. Kesällä 1808 ja talvella 1808-09
ranskalaiset piirittivät S:aa saaden sen
toisella kertaa sankarillisen puolustuksen
jälkeen haltuunsa.

Sarai, Kultaisen ordan (ks. t.)
pääkaup. läh. Volgaa, Tsarevin kohdalla,
75 km itään Tsaritsynista.

Sarajevo, Serajevo [-jē’-], Bosnian
pääkaup. Etelä-Slaaviassa, Bosnan
lisäjoen Miljačkan varrella. Osittain
itämaisesti rakennettu. Tupakka- ja
kotiteoll. (metallitöitä, mattojen valmistusta).
60,000 as. (enemmän kuin 1/3 muhamettilaisia).
— S. kuului Turkkiin 1463-1878, Itävaltaan
1878-1918. V. 1914 murhattiin siellä
arkkiherttua Frans Ferdinand (ks. t.)
puolisoineen.

Sarakasvit (Cyperaceæ),
yksisirkkaisheimo, n. 3,000 lajia; heinäkasvien
näköisiä ruohokasveja. Varsi täyteinen,
solmuton, 3-särmäinen; lehtituppien reunat
joka puolelta yhteenkasvaneet; kielekettä
ei ole; kukat kehättömiä (tai kehä
karvoiksi surkastunut), tähkylöissä, l- tai
2-neuvoiset. Levinneet yli koko
maapallon, mutta yleisimmät pohjoisissa
lauhkeissa ja kylmissä maissa, joissa
ovat eräiden niittymäisten soiden
pääkasvillisuutena. Meillä ovat
lajirikkaimmat sarojen, kaislojen ja niittyvillain
suvut, tropiikeissa Cyperus-suku.
Rehukasveina s. ovat vähäarvoisia.

Saramojoki, Nurmeksen pitäjässä,
laskee Pielisjärven pohjoisimpaan
perukkaan Saramojärvistä. Lähellä
suuta Roukkajankoski.

Sarana, ovien, ikkunoiden, kansien
y. m. sulkevien osien nivellaite. On

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0012.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free