Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 15-16 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sarva-Sarvikuonolisko

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

on hieno, valohämyinen väritys. Töitä:
freskosarja Firenzen Annunziata-kirkossa,
jossa myös hänen madonnansa.

Sarto: Johannes Kastaja.

Sarva, Gunnar (s. 1879),
alk. Lindström, historiantutkija,
kouluneuvos v:sta 1924.

Sarwat pašša, egypt. poliitikko.
Sisäministerinä 1921, pää-, sisä- ja
ulkoministerinä 1922, ulkoministerinä
1926-27, sitten pääministerinä. S. on
maltillisen puolueen johtajia, joka haluaa
sovintoa Englannin kanssa.

Sarveisaine, keratiini,
albuminoidiaine, jota on ihon orvaskedessa,
karvoissa, kynsissä, useimmissa sarvissa,
höyhenissä, kalansuomuissa. Väritöntä,
hajutonta, mautonta, rikinpitoista,
vaikeasti liukenevaa (liukenee kumminkin
ruoansulatusnesteisiin). S:lla täyttyneet
solut ovat kuolleita.

Sarveiskalvo ks. Silmä.
— Sarveiskalvon tulehdus ks.
Silmätaudit. — Sarveiskerros
ks. Iho.

Sarvet. Varsinaisia s:ia on vain
kavioeläimillä (tämän ryhmänimityksen
laajemmassa merkityksessä). Sarvikuonoilla
on 1-2 peräkkäistä pystyä sarvea
kuonossa; ne ovat pelkkiä ihomuodostuksia:
keilamaisia ihon sarveispaksunnoksia.
Täyteissarvisten märehtijäin (hirvieläinten)
s. ovat parilliset, niitä on vain
koirailla (peuralla myös naaraalla);
kantaosana on otsaluun lisäke, jonka päähän
kehittyvä, aluksi pehmeän nahan
peittämä (myöhemmin nahka hankautuu pois)
luinen sarvi vaihtuu joka vuosi ja käy
vuosi vuodelta yhä haaraisemmaksi.
Samantapaiset kuin hirvieläinten ovat
myös sirahvin ja okapin pienet s.
(sirahvilla molemilla sukupuolilla, okapilla
vain koiraalla); ne ovat aina nahan
peittämät ja pysyvät koko elämäniän
vaihtumatta. Onttosarvisten märehtijäin s. ovat
parilliset, haarattomat; niiden rankana
ovat otsaluiden luutapit (tohlot) ja näitä
ympäröivät ontot sarveistupet, jotka eivät
irtaannu, vaan uudistuvat tohloja
peittävän verinahan vaikutuksesta, sitä mukaa
kuin pinnalta kuluvat. Tarkoitusperäänsä
nähden sarvet ovat puolustus- ja hyökkäyselimiä
m. m. urosten otellessa naaraista. — S:sta
valmistetaan erilaisia pikkuesineitä: nappeja,
kampoja, tukkaneuloja y. m. s. Lastu- ja
jauhemaisia jäännöksiä käytetään, vars.
ruukkukasveille, hitaasti vaikuttavana
typpilannoitteena.

Sarvifasaanit, satyyrikanat
(Tragopan), Itä-Intiassa eläviä
loistavanvärisiä fasaaneja, joiden koirasten
silmien yläpuolella on pari lihaksekasta
helttasarvea. Komea on m. m. Itä-Himalajalla
elävä satyyrikana (T. satyra):
oranssinpunaisella pohjalla on runsaasti
valkoisia mustakehäisiä silmätäpliä;
pituus n. 75 cm.

Sarvihopea, kerargyriitti (ks. t.).

Sarvijaakko ks. Hapsenkakkiaiset.

Sarvijoki, Jurvan seurakuntaan
kuuluva rukoushuonekunta; per. 1837.

Sarvikuono (Rhinoceros), kavioeläinsuku.
Isoja kömpelönnäköisiä eläimiä, joiden tanakoissa,
lyhyissä jaloissa 3 kaviollista varvasta, Kuonon
yläpinnassa 1-2 sarveisaineista pystyä sarvea.
Nahka paksu ja jäykkä, us. uurteinen ja
kilpimäisiin osiin jakautunut. Elävät Afrikan
ja Aasian troopillisissa osissa, asuvat
yksitellen tai pienissä ryhmissä,
tavallisesti metsäseuduissa lähellä vesiä.
Syövät kasviruokaa. Ovat yleensä
rauhallisia, mutta ärsytettyinä raivostuvat ja
voivat tällöin olla hyvinkin vaarallisia.
Naaras synnyttää yhden poikasen, jota
imettää lähes 2 vuotta. — Keski- ja
Etelä-Afrikassa asustaa afr. l.
kaksisarvinen s. (Rh. bicornis),
Aasiassa (Nepalissa ja Assamissa), int. l.
yksisarvinen s, (Rh. unicornis).
— S:jen liha on syötävää, nahasta ja sarvista
valmistetaan monenlaisia esineitä.
Siperiasta ja Galitsian asfalttikerroksista
on löydetty mammutin aikalaisen
villakarvaisen s:n (Cælodonta
antiquitalis) jäännöksiä.

Afrikkalainen sarvikuono.

Sarvikuonolisko, Triceratops (ks. t.).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>