Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 23-24 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Satsuma-Sauerland

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

„vapaa" s. — 2. Säeryhmä, jonka rakenne
poikkeaa tavanmukaisesta muotokaa vasta.

Satsuma, alue Kiušiun saarella
Japanissa, tunnettu korkealle kehittyneestä
fajanssiteollisuudestaan.

Sattasjoki, Kitiseen n. 10 km
Sodankylän kirkonkylän pohjoispuolella oikealta
laskeva lisäjoki. Laskukohdan ympärillä
Sattasen kylä.

Satu, vapaan mielikuvituksen pohjalle
rakentuva, todellisuudesta välittämätön
kertomus. Milloin satu elää kansansuussa
ollen yhteishengen tuote ilman erityistä
tekijää, sanotaan sitä kansan-s:ksi,
milloin se on yksityisen kirjailijan sepittämä,
taide-s:ksi. Kuuluisia, satukirjailijoita
ovat esim. Andersen ja Topelius,

Satula, ratsastajan istuimena tai
kuorman tukena käytetty laite hevosen tai
muun samaan tarkoitukseen käytetyn
eläimen selässä. Engl. s. on tavallisin
urheiluratsastuksessa, se on pääasiallisesti
tehty nahasta, täytetty, edestä ja
takaa matala. Sotilas-s:t, joissa on
puiset kaaret, ovat edestä ja takaa korkeat
(unk. s.).

Satulahylje, grönlanninhylje. ks. Hylkeet.

Satulakurki, jabiru (Mycteria,
senegalensis), tuonenkurkien ryhmään
kuuluva, lähes 1,5 m korkea, punanokkainen,
mustan ja valkoisen kirjava kahlaaja.
Asuma-alue Niilin alkujuoksuilta
Atlanttiin ja Intianmereen saakka.

Satulanenä, sellainen nenän epämuodostuma,
jossa nenänselkä on kuopallaan. S. on usein
kupan aiheuttama.

Satulapinta, pinta, jonka (kuten
hyperbolisen paraboloidin) kahdesta
kohtisuorasta leikkauskuviovsta toinen
avautuu ylös-, toinen alaspäin.

Satulapuu, puurakenteissa palkin ja
pylvään väliin sovitettu puu, joka
lujentaa palkin kannatusvoimaa.



Šatuili (uuslat.), lipas.

Saturatsioni (lat.), kyllästäminen;
verbi: satureerata.

Saturnalia, Saturnuksen kunniaksi muin.
Roomassa syyskylvön päätyttyä 17 p. jouluk.
alkanut raju juhla.

Saturnus, muin.-it. kylvönjumala.

Saturnus, Auringosta lukien kuudes
kiertotähti, merkki [saturnus], suuruudeltaan
toinen aurinkokunnassamme. S:n mitat
y. m. tärkeät suureet ovat Maan vastaaviin
suureisiin verrattuina: halkaisija 9,4
(120,000 km ekvaattorilla), tilavuus 732,
massa 95,22, tiheys 0,13 (0,72 vesi
yksikkönä), keskietäisyys Auringosta 9,55
(1,428 milj. km), kiertoaika Auringon
ympäri n. 29 1/2 v., oman akselin ympäri
10 t. 14 min. Rataellipsin kaltevuus
2° 29’ 33", epäkeskisyys 0,0559. Näkyy
paljaalle silmälle valovoimaisena tähtenä
(luokka 0-1,5, albedo 0,63). On
huomattavasti litistynyt (1/10). Kaukoputkessa
nähdään S:n pinnalla kevyitä, pilvimäisiä
raitoja päiväntasaajan suunnassa; itse
pääkiertotähteä ympäröi kuuluisa, ohut
(n. 350 km paksu) rengas, jonka taso
yhtyy päiväntasaajan tasoon ja siis on
ekliptikaa vastaan kalteva (28°). Rengas
näkyy meille eri muotoisena sen
mukaan, millaisessa keskinäisessä suhteessa
Aurinko, S. ja Maa ovat. Renkaan
suurin halkaisija on 277,400 km. Se
muodostuu suuresta joukosta pieniä, irrallisia
kappaleita, joiden yhteinen massa on
1/1000000 S:n massasta. Renkaiden
ulkopuolella kiertää S:ta, miltei renkaan
tasossa, 10 kuuta, joiden keskietäisyydet
S:sta ovat 3,1-214,4 S:n sädettä.
Uloimman, Phæben liike on retrogradinen. —
Historia. S. oli jo muinaisalkoina
tunnettu. Galilei luuli näkevänsä siinä
kolme palloa, pääpallon ja kaksi
pienempää, Huygens totesi 1656 renkaan
olemassaolon, Cassini osoitti 1675, että se
jakautuu kahteen erilliseen osaan, Galle
keksi 1838 näitä sisemmän, vähäaineisen
ja siksi tummemman kolmannen renkaan.
Rengasta ajateltiin aluksi jähmeäksi tai
nestemäiseksi. Laplace ja Peirce
osoittivat tämän mahdottomuuden. Maxwell
osoitti 1856, että erillisten kappalten
muodostama rengas on vetovoiman lakien
mukaan mahdollinen. Keelerin spektrografiset
mittaukset 1895 osoittivatkin renkaan
tällaiseksi. S:n kuista valovoimaisimman
(kuudennen, Titan-nimisen) keksi Huygens 1655.

Satyriaasi (kreik.), miehissä esiintyvä
sairaalloisen kiihkeä sukupuolivietti.

Satyyri (kreik.), muinaiskreik.
tarustossa puolieläimellinen hedelmällisyyden
haltija, Dionysoksen seuralaisia.

Satyyrikana ks. Sarvifasaanit.

Satyyrinäytelmä, muin.-kreik.
näytelmälaji, jossk toimivina henkilöinä oli
taruston jaloja sankareita, mutta koorina
satyyrien vallaton parvi, joten sankarien
vakavat kohtalot muuttuivat hullunkurisiksi
seikkailuiksi.

Sau, Sava (ks. t.).

Sauakin, Suakin (ks. t.).

Sauerland [zauərlant], vuoristoalue
Preussissa (Westfalenissa ja Reininmaakunnassa)
Sieg- ja Ruhr-jokien välissä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>