Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Schlyter-Schmoller
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Töitä: kuolevien soturien päitä esittävät
koristeveistokset Berliinin Zeughausissa,
Suuren vaaliruhtinaan ratsastajapatsas
Berliinissä. Johti Berliinin ent. kunink.
linnan rakennustöitä 1699-1708.
Schlyter [šly-], Carl Johan
(1795-1888), ruots. oikeushistorioitsija.
Pääteos: suuri Ruotsin vanhojen lakien
kokoelma „Corpus juris sueo-gothorum antiqui".
Schlözer [šlötsər], August
Ludwig von (1735-1809), saks.
historioitsija, prof. Göttingenissä. Teoksia:
„Briefwechsel", jossa m. m. Porthanin
kirjoitus Suomesta, „Allgemeine nordische
Geschichte", julk. Nestorin kronikan
tärkeine selityksineen. S. määritteli
ensimmäisenä tilaston käsitteen ja alan.
[Frensdorf (saks., 1909).]
Schmalkalden [šm-], kaup. Preussissa,
Thüringerwaldin lounaisrinteellä. 10 000 as.
Schmalkaldenin artikkelit, Lutherin
v:n 1537 yleistä kirkolliskokousta
varten kirjoittama evankeelisen opin esitys,
jonka muutamat jumaluusoppineet
allekirjoittivat Schmalkaldenissa. Tuli
Sovintokaavaan 1580 otettuna luterilaisen
(kirkon tunnustuskirjaksi. —
Schmalkaldenin liitto, 9 protestanttisen
ruhtinaan ja 11 valtakunnankaupungin
Schmalkaldenissa 1531 tekemä liitto
protestanttisen uskon ja liittolaisten
valtiollisen itsenäisyyden suojaamiseksi.
Liittoutuneitten kielto ottaa osaa Tridentin
kirkolliskokoukseen aiheutti 1546
Schmalkaldenin sodan. vrt. Morits,
Saksin herttua.
Schmarda [šm-], Ludwig Karl
(1819-1908), itäv. eläintieteilijä, prof.
Grazissa, Praagissa ja Wienissä. Tutkimusmatkoja
eri maanosissa, Julk. m. m. „Die geographische
Verbreitung der Tiere" (1853).
Schmedeman [šmē-], Johan
(1652-1713), suom. lainoppinut, toimi Ruotsissa.
Julk. asetuskokoelman „Justitievärket".
Schmeil [šmail], Otto (s. 1860),
saks. eläintieteilijä ja pedagogi, tunnettu
eläin- ja kasvitieteen oppikirjain laatija
ja luonnonhist. opetuksen uudistaja; muutti
siihenastisen systemaattis-morfologisen
opetussuunnan fysiologis-ekologiseksi.
Schmeltzvärit [šmelts-],
kirkkaanvärisiä lasihelmiä, joilla koristellaan
kangasta (lampunvarjostimia, kahvimyssyjä,
y. m.). Kangas pohjustetaan koristeltavilta
kohdilta erikoisella liimaavalla värillä,
jonka päälle lasihelmet karistellaan.
Schmerling [šm-], Anton von
(1805-93), itäv. vapaamielinen poliitikko.
Ajoi 1848-49 Frankfurtin parlamentissa
Saksan yhdistämistä Itävallan johtoon.
Pääministerinä 1860-65.
Schmid [šmit], Christoph von
(1768-1854), saks. nuorisokirjailija. Teoksia:
„Genoveva", ,,Roosa Tannenpurista" (suomen:t).
Schmidt [šmit], Erich (1853-1913),
saks. kirjallisuushistorioitsija. Teoksia:
„Lessing", „Charakteristiken", ,,Ur-Faust".
— Schmidt, Franz (s. 1874),
itäv. säveltäjä, Wienin valtionkonservatorion
johtaja v:sta 1925. Säveltänyt oopperat „Notre
Dame" ja „Fredegundis", sinfonioja ja kamarimusiikkia.
— Schmidt, Friedrich von (1825-91),
saks.-itäv. arkkitehti. Töitä: goottilaistyyliset
Fünfhausenin kirkko Wienissä ja Wienin uusi
raatihuone. — Schmidt, Georg Friedrich
(1712-75), saks. vaskenpiirtäjä, Fredrik II:n
hovikaivertaja. — Schmidt, Gustav
(s. 1877), saks.-suom, kielimies, Helsingin
Yliopiston saksankielen lehtori v:sta 1902.
Saanut prof:n arvonimen. Saksantanut m. m.
Ahoa, Kiveä, Jotunia ja Linnankoskea.
— Schmidt, Johannes (s. 1877),
tansk. kasvitieteilijä ja valtamerentutkija,
v:sta 1910 Carlsbergin laboratorion fysiologisen
osaston johtaja. Selvitellyt m. m.
ankeriaan lisääntymistä ja vaelluksia.
— Schmidt, Kaspar (1806-56), saks.
filosofinen kirjailija. Pääteos (salanimellä
Max Stirner): ,,Der Einzige und
sein Eigentum", jossa julistaa jyrkimmän
yksilöllisyyden maailmankatsomusta. —
Schmidt, Otto Ernst ks. Ernst, Otto.
Schmitt [šmit], Florent
(s. 1870), ransk. säveltäjä, toimi Lyonin
konservatorion johtajana 1921-24. „Itsenäisen
Musiikkiseuran" perustajia (1909) ja johtajia.
Säveltänyt baletteja, orkesteriteoksia y. m.
Schmitz [šmits], Bruno
(1858-1916), saks. arkkitehti. Töitä:
Kyffhäuser-vuoren, Porta Westphalican,
Keineckin (läh. Koblenzia) ja Kansaintaistelun
(ks. t.) muistomerkit.
Schmoller [šmo-], Gustav von
(1838-1917), saks. kansantaloustieteilijä ja
historioitsija, prof. Berliinissä 1882-1913. S.
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
