Print (PDF) - On this page / på denna sida - Schücking ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
papper", „Rom. En vandring genom
seklerna" y. m. S. on uudenaikaisen
ruots. kirjallisuudentutkimuksen
luoja,
<img>
H. Schück.
Schücking [šykiŋ], Walter
(s, 1875), saks. oikeusoppinut, prof:na Berliinissä.
Teoksia: ,,Das Werk von Haag", „Der Bund
der Völker"; Wehbergin kera „Satzungen
des Völkerburides".
Schürer [šy-], Emil (1844-1910),
saks. evankeelinen teologi. Teoksia:
„Geschiehte des jüdischen Volkes im
Zeitalter Jesu Christi".
Schütz [šyts] (Sagittarius),
Heinrich (1585-1672), saks. säveltäjä,
kirkollisena säveltäjänä tärkeimpiä
Bachin edeltäjiä. Sävelsi ensim. saks.
oopperan („Daphne"). Suuri taidearvo on
S:n passiosävellyksillä sekä pääsiäis- ja
joulu-„historioilla".
Schäfer [šē-], Dietrich (s. 1845),
saks. historioitsija. Teoksia: „Die Hanse",
„Weltgeschichte der Neuzeit", „Deutsche
Geschiehte". — Schäfer, Wilhelm
(s. 1868), saks. kirjailija. Teoksia
suomen.: elämäkertaromaani „Intohimojen
kronikka. Karl Staufferin elämän vaiheet".
Schäferhattu [šē-], leveälierinen
naisten kesähattu, jossa lieri alaskäännetty
korvien kohdalla ja nauha leuan alla.
Schäffle [šef-], Albert
(1831-1903), saks. taloustieteilijä ja sosiologi.
Teoksia: luonnontieteelliselle pohjalle
rakentuva ,,Bau und Leben des sozialen
Körpers", „Die Qvintessenz des Sozialismus".
Schöffer, Peter ks. Kirjapainotaito.
Schönbein [šönbain], Christian
Friedrich (1799-1868), saks. kemisti;
suorittanut mainehikkaita tutkimuksia
otsonista, vetyperoksidista ja
entsyymeistä; keksi pumpuliruudin.
Schönberg [šönberhj], Arnold
(s. 1874), itäv. säveltäjä, ekspressionistisen
säveltyylin luonteenomaisin edustaja.
Johtaa (v:sta 1925) mestariluokkaa
Berliinin musiikkikorkeakoulussa.
Säveltänyt balladisarjan „Gurre-Lieder" 5
soololle, 3 mieskuorolle ja suurelle
orkesterille, oratorion „Jaakopin tikapuut",
melodraamoja, monodraamoja (näyttämöllisiä
soolokantaatteja) y. m.
Schönbrunn [šön-], ent. keis.
huvilinna Wienistä lounaaseen, Fischer v.
Erlachin ja Pacassi’n rak., valmistui
1744-50; kaunis ja hyvinhoidettu puisto.
<img>
Schönbrunn.
Schöneberg [šöneberhj],
Berlin-Schöneberg, Suur-Berliiniin
kuuluva kaup. Melkoinen teollisuus. 180,000 as.
Schönemann [šö-], Lili
(1758-1817), pankkiirintytär Frankfurt am Mainista,
Goethen kihlattu 1775.
Schöngeist [šöngaist] (saks.),
„kaunosielu".
Schönhausen [šönhauzən], kylä
Preussissa, 90 km Berliinistä länteen,
Bismarckin syntymäpaikka. Bismarck-museo.
Schönherr [šön-], Karl (s. 1869),
itäv. kirjailija, lääkäri. Kuvannut
Tyrolia näytelmissään, joista „Maa" ja „Usko
ja kotimaa" esitetty Suomessa, sekä
novelleissaan, joista „Onnen lapsi" on suomen.
Schönthan [šöntān], Franz von
(1849-1913), itäv. huvinäytelmien
kirjoittaja. Kirj. G. Moserin kera „Sota rauhan
aikana", veljensä Paul von S:n kera
„Sabinitarten ryöstö", molemmat esitetyt suomeksi.
Scialoja [šälō’-], Vittorio (s. 1856),
it. poliitikko. Oikeusministerinä 1909-10,
ulkoministerinä 1919-20, Italian edustaja
Kansainliitossa v:sta 1921.
Science [ransk. siã’s, engl. saiəns],
tiede, etenkin luonnontiede.
Scientia (lat.), tieto, tiede.
Scilla, sinililja, liljakasvien
heimoon kuuluvia keväällä kukkivia
sipulikasveja, joilla tähtimäiset siniset kukat
tertuissa. Useita lajeja viljellään
koristekasveina (meillä m. m. S. sibiricaa).
<img>
Scilla amœna.
Scillysaaret [sili-], saariryhmä
(n. 40 saarta) Kanaalin länsisuun pohjoispuolella,
45 km Cornwallin niemimaan kärjestä. Erittäin
lauhkea ilmasto (m. m. kaktukset ja palmut
menestyvät ulkosalla), tuottoisaa kukka- ja
vihannesviljelystä, makrillin ja hummerin
pyyntiä. 1,700 as.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
