Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Shaljapin-Shelley
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
jälkeen (1613) S. siirtyi kotikaupunkiinsa
ja kuoli siellä. — Yleispiirteittäin on S:n
näyttämökirjallinen kehitys todennäköisesti
tapahtunut siten, että hän alkuaikoinaan
kirjoitettuaan riehakoivia huvinäytelmiä
(,,Hairauksia", ,,Kaksi nuorta veronalaista",
„Kuinka äkäpussi kesytetään", ,,Turhaa
lemmen touhua"), vertatihkuvan murhenäytelmän
„Titus Andronicus" ja aloittelevia hist.
näytelmiä („Kuningas Henrik VI", 1-3 osa,
„Kuningas Juhana", „Richard III")
kehittyy näistä kirjoittamaan alkavan
miehuusaikansa riemukkaan kevyet ja
väkevää inhimillisyyttä uhkuvat
huvinäytelmät („Venetsian kauppias",
„Kesäyön unelma", „Loppu hyvä, kaikki hyvä",
„Paljo melua tyhjästä", „Loppiaisaatto",
„Iloiset Windsorin rouvat"),
elämänriemuisan murhenäytelmän „Romeo ja
Julia" sekä Englannin historiaa
esittävien kypsempien näytelmiensä komean
sarjan („Richard II", „Henrik IV",
1-2 osa, „Henrik V", „Henrik VIII").
Näitä kappaleita seuraa S:n miehuudenajan
ja koko näytelmäkirjallisuuden
traagilliset suurluomat „Hamlet" (1604),
„Othello", „Kuningas Lear", „Macbeth",
,,Julius Cæsar", „Antonius ja Cleopatra",
„Timon Ateenalainen", „Coriolanus". Näitä
säestävät sävyltään raskastunteisemmat
huvinäytelmät „Miten haluatte",
„Verta verrasta", sekä puoliksi
huvipuoliksi murhenäytelmä „Troilus ja
Cressida". Kirjailijatoimintansa
loppupuolella S. kirjoittaa satunäytelmät
„Talvinen tarina" ja „Cymbeline" sekä
näytelmäkirjailemisensa ihanan epilogin
„Myrsky". — Nämä näytelmät ovat
enimmäkseen rakennetut aikaisempien
näytelmien pohjalle tai muiden lähteiden
mukaan. Hän ainoastaan muokkaa aiheen
näyttämön vaatimusten mukaiseksi, mutta
samalla valaa niihin kaunopuheisuutensa
hurman ja värikkään kuvarikkauden sekä
elämännäkemyksensä syvän inhimillisyyden.
— Näytelmiensä ohella S. on kirjoittanut
lyyrilliset kertovat runoelmat „Venus
and Adonis" ja „Lucrece" sekä
sonettikokoelman. — S:n kaikki 36
näytelmää on Paavo Cajander suomentanut.
Hänen „Runoelmissaan" on sitäpaitsi n.
30:n S:n sonetin suomennos. [Schück
(ruots., 1916); Raleigh (1908); Lee (engl.,
1915); Erich (1916).]
Shaljapin [šal-], Fedor (s. 1873),
ven. ooppera- ja konserttilaulaja.
Shalottensipuli, šalottensipuli. ks. Sipuli.
Shamo, Gobi (ks. t.).
Shanghai ks. Šanghai.
Shannon [šänən], Irlannin pääjoki,
360 km. Laskee länsirannikolle.
Kanavayhteys Dubliniin.
Sharp [šāp], William (1855-1905),
skotl. kirjailija, käytti myös kirjailijanimeä
Fiona Macleod. Kirjoittanut runolliseen
proosatyyliin kertomuskokoelmia, jotka pyrkivät
uudistamaan vanhoja kelttiläisiä traditsioneja.
Shatt-el-Arab, Šat-el-Arab. ks. Eufrat.
Shaw [šō], Bernard (s. 1856),
irl.-engl. kirjailija. Liittyi 1884 Fabian
Society’iin, musiikin- ja kirjallisuudenarvostelijana
toimi Wagnerin ja Ibsenin tunnetuksi tekemiseksi
Englannissa. Julk. v:sta 1885 pitkän
sarjan kuuluisiksi tulleita näytelmiä, joissa
ivailee pinttyneitä ennakkoluuloja. Teoksia suomen.:
„Ihminen ja yli-ihminen", „Candida", „Ei sitä
voi koskaan tietää". „Herra Byronin ammatti" (romaani),
„Järjen sanoja sodasta"; sitäpaitsi esitetty
m. m. „Pygmalion", „Pyhä Johanna", „Cæsar ja
Kleopatra". Sai 1926 Nobelin kirjallisuuspalkinnon.
[Chesterton (engl., 1910); Malmberg, „Voimakasta
väkeä" (1926).]
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
