Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sidot'n välke-Sielunterveysseura
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
jokaisessa niidessä, b) panama: jokaisessa
vireessä vähintään 2 kudetta ja jokaisessa
niidessä 2 lointa. 2) Toimikas-s:ista
johdettuja: vinotoimikkaat l. diagonaalit,
ristitoimikkaat, vinoripsit y. m.
3) Pomsi-s:ista johdettuja: lujitetut
pomsit, kreppi l. graniitti-s:t y. m. —
II. Vahvistetut sidokset. Näissä on
tavallisen kuteen ja loimen lisänä aluslangasto.
— S:t merkitään ruutupaperille, jossa
viivojen väli merkitsee lankaa. Ruutu
väritetään siinä, missä loimilaiika kulkee
kuteen yli.
Sidot’n välke [sidō’n], keinotekoista
sinkkivälkettä, jota käytetään spintariskoopin
varjostimeen. vrt. Skintillatsioni.
Siebenbürgen [zībəribyrgən], ent. unk.
maakunta, joks. sama kuin nyk.
Romaanian Transsilvanian maakunta.
Ylänkömaa, jota Karpaatit ympäröivät
pohjoisessa, idässä ja etelässä. — Kuulunut
Unkariin 1000-luvulta, Turkin alaisena
ruhtinaskuntana 1526-1687, sitten
Itävallan alaisena ruhtinas- ja v:sta 1765
suuriruhtinaskuntana. Liitettiin 1867
Unkariin, jonka unkarilaistuttamispolitiikkaa
sikäläiset romaanialaiset ankarasti vastustivat.
Liitettiin Romaaniaan 1918.
Siebengebirge [zībən-], tuliperäistä
pyntyä oleva vuoristo Länsi-Saksassa,
Reinin oik. rannalla, vastapäätä Bonnia.
Lukuisista huipuista 7 vallitsevaa, siitä
nimi („seitsenvuoristo"). Korkein huippu
Ölberg 464 m yli merenp.
Siebold [zībolt], Karl Theodor
Ernst von (1804-85), saks.
eläintieteilijä. Tutki varsinkin
selkärangattomia, sai selville m. m.
hyönteisten partenogeneesin, perusti 1849
v. Köllikerin kera aikakauslehden
„Zeitschrift für wissenschaftliche Zoologie".
— Siebold, Philipp Franz von
(1796-1866), saks. lääkäri ja luonnontutkija,
matkusteli 1823-30 ja 1859-62 Japanissa ja
toi sieltä runsaat luonnonhist. ja kansat,
kokoelmat. Julk. us. tutkimuksia (m. m.
„Nippon") Japanista.
Siècle [sie’kl] (ransk.), vuosisata.
Siegbahn [sīgbān], Manne (s. 1886),
ruots. fyysikko, prof. Lundissa v:sta
1920, Upsalassa v:sta 1923. Suoritettuaan
sähköopillisia tutkimuksia antautui
röntgenspektritutkimuksille, suorittaen
tällä alalla perustavia töitä, m. m.
useimpien alkuaineiden röntgenspektrin
tarkkuusmittauksia. Sai näistä töistään
Nobelin fysiikanpalkinnon 1924.
Siegfried [zīgfrīd], germ. tarusankari
Nibelungenliedissä (ks. t.). Eddalauluissa
ja Völsungasagassa sankarin nimi on Sigurd.
Siegfriedasema [zīgfrīd-],
saksalaisten Ranskan rintamalle maailmasodan
aikana rakennuttama luja puolustusasema,
joka ulottui Arras’sta S:t Quentinin kautta
Vailly’hin; tunnettu myös nimellä Hindenburglinja.
Sielu käsitetään nyk. tavallisesti
pelkästään sielullisten toimintojen
kannattajaksi, s. o. niiden toimintojen, jotka
eivät esiinny avaruudellisina, aineellisina,
eivätkä ole aistien välityksellä havaittavissa,
vaan ainoastaan välittömästi koettavissa sen
yksilön tajussa, jonka omina ne ilmenevät.
Alkuperäisen ihmisen käsityksen mukaan s.
elonvoiman antajana oli ilman tai höyryn
tapainen, hienoaineinen olento. S:n ja ruumiin
välistä suhdetta on koetettu selittää
neljällä eri tavalla. Materialismi
(Holbach, Büchner) johtaa sielullisen
ruumiillisesta ja käsittää sen aivojen
toiminnoiksi. Spiritualismi pitää s:ua
varsinaisena olemuksenamme, ruumista
vain sen ilmiönä (Leibniz). Dualismi
olettaa, että s. ja ruumis, jotka molemmat
käsitetään tosiolevaisiksi, ovat keskinäisessä
vuorovaikutuksessa (Descartes), ja
paralleeliteoria taas, että
sielulliset ja ruumiilliset toiminnat on
käsitettävä kahdeksi rinnan kulkevaksi
ilmiösarjaksi, jotka eivät koskaan leikkaa
toisiaan (Spinoza).
Sielumessu, vainajan muistoksi
vietetty messu. vrt. Requiem.
Sielunkuurous, akustinen agnosia,
kykenemättömyys ymmärtää kuultuja ääniä, olivatpa
ne sitten puhuttuja tai muulla tavalla syntyneitä.
S. johtuu erään aivojen vasemmassa ohimolohkossa
olevan alueen sairaalloisista muutoksista.
Sielunsokeus, optillinen agnosia,
kykenemättömyys näön avulla tuntea ennen tuttuja
esineitä. S. johtuu eräiden aivojen takaraivolohkoissa
olevien kohtien sairaalloisista muutoksista.
Sielunterveysseura (alk.
Mielisairaiden Suojeluyhdistys),
per. 1897 prof. Th. Sælanin aloitteesta
ja uudelleen järjestetty 1917 prof.
Chr. Sibeliuksen toimesta. S:n
tarkoituksena on työskennellä sielullisen
terveyden edistämiseksi maassamme: se
tarjoaa suojelusta ja hoitoa varattomille
mielisairaudesta toipuville ja parantuneille
sekä lievänlaisia psyykillisiä häiriöitä
kärsiville henkilöille hankkimalla heille
sopivaa tarkastuksenalaista täyshoitoa
sekä perustamalla omia turva- ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
