Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 145-146 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Siirtomaatavarat-Siitos

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

	Emämaa		Siirtomaa		Emämaan suhde siirtomaahan
Valtiot	Pinta-ala (1,000 km2:ssä)	Väkiluku (tuh.)	Pinta-ala (1,000 km2:ssä)	Väkiluku (tuh.)	Pinta-alan suhde	Väkiluvun suhde
Iso-Britannia . . .	244	44,300	34,373	405,383	1:141	1:9
Ranska . . .	551	40,744	11,418	52,272	1:21	5:6
Alankomaat . . .	34	7,416	2,030	51,211	1:60	1:7
Belgia . . .	30	7,812	2,439	11,434	1:8	2:3
Portugali . . .	92	6,033	2,426	8,837	1:26	2:3
Espanja . . .	505	21,314	340	999	10:7	21:1
Italia . . .	310	40,548	2,117	1,908	1:7	21:1
Tanska . . .	43	3,420	2,183	35	1:51	98:1
Yhdysvallat . . .	7,839	113,484	1,856	12,207	4:1	9:1
Japani . . .	381	59,737	298	23,718	4:3	5:2

kolmenlaisia s:ta: 1) varsinaiset s., jotka
ovat täydellisesti emävaltion hallinnan
alaisia, 2) suojelusalueet, joilla on
itsehallinta, mutta ovat emävaltion
suojeluksen ja holhouksen alaisia ja 3) n. s.
etu- l. harrastuspiirit, joiden
suhteen joku valtio on tehnyt sopimuksia
muiden valtioiden kanssa omien erikoisetujensa
valvomiseksi kyseellisellä alueella.
— Maapallon nykyiset siirtomaasuhteet
ilmenevät ylläolevasta taulukosta.
[Schäfer, „Kolonialgeschichte" (1921);
Valtiotieteiden Käsikirja III.] — vrt. myös
Saksan siirtomaat.

Siirtomaatavarat, tuotteita, joita
saadaan lämpimistä maista ja joita
käytetään nautinto-, ravinto- ja lääkeaineina
tai teknillisiin tarkoituksiin, esim. kahvi,
kaakao, tee, riisi, mausteet, lääkeaineet,
väriaineet, etelänhedelmät y. m.

Siirtäjä l. indossentti on
vekselioikeudessa henkilö), joka kirjallisella,
vekselin taakse tapahtuvalla merkinnällä
oikeuttaa toisen henkilön vastaanottamaan
maksun vekselistä. S. on edeltäjänä
vekselioikeudellisessa vastuussa
siirronsaajaa l. indossataaria
kohtaan. vrt. Siirto.

Siirtää l. indosseerata l. gireerata,
vekseliin tehdyllä kirjallisella merkinnöllä
oikeuttaa toinen siirtäjän sijasta vastaanottamaan
maksun. vrt. Siirto, Siirtäjä.

Siiseli l. suslikki (Spermophilus
citellus), n. 24 cm pitkä, hieman
murmeleja muistuttava jyrsijä. Selkäpuoli
punaisen tai harmaan keltainen, tummatäpläinen,
vatsapuoli vaaleampi. Asustavat suurin parvin
Itä-Euroopan aroseuduilla (myös viljelysmailla).
Syövät kasviruokaa, kaivavat maahan pitkiä
käytäviä, nukkuvat talviunta.

Siitama, laiturivaihde Tampereen-Seinäjoen
rataosalla, Oriveden kunnassa, 33 km Tampereelta.

Siitepöly, siemenkasvien heteiden
ponnenlokeroissa syntyvä, tav. keltainen
jauhe, jonka yksityiset hiukkaset ovat
s.-hiukkasia, kasvin koiraspuolisia,
siitosta välittäviä elimiä. S.-hiukkaset
ovat tav. pallo- tai munamaisia, n.
0,01-0,02 mm:n suuruisia. Seinä on
2-kerroksinen: ulko- ja sisäkelmu.
Hyönteissuosijain s:n ulkokelmu on väkäsekäs
tai tahmea, tuulensuosijoilla se on sileä,
us. havupuilla siinä on lenninrakkuloita.
Kun s.-hiukkanen on ensin joutunut luotille
(havupuilla siemenaiheeseen), itää siitä
siiteputki, joka vartalon lävitse
työntyy sikiäimeen ja sen siemenaiheeseen.
Siiteputkessa olevat 2 hedelmöittävää tumaa
aikaansaavat sitten hedelmöityksen: toinen
niistä yhtyy munasoluun, toinen alkiorakon
n. s. keskitumaan; viimeksimainitusta saa alkunsa
siemenvalkuainen (sisävalkuainen). — S.-hiukkaset
vastaavat sanikkaisten pikkuitiöitä, hedelmöittävät
tumat siittiöitä.

Siitos, hedelmöittyminen,
kahden sukusolun yhtyminen, mistä on
seurauksena uuden yksilön kehittyminen,
munasolu kun saa siittiöstä ikäänkuin
kiihoituksen jakautumiseen. Pääasiana
s:ssa on kahden eri yksilön (vanhempien)
periytyvien ominaisuuksien siirtyminen
jälkeläiseen sukusolujen kromosomien
välitysellä. S:n seurauksena tulee
reduktsionijaossa (ks. t.) puoleen
vähentynyt kromosomimäärä taas ennalleen

Eläimen munasolun hedelmöittymisen 5 eri vaihetta. Munan tuman kromosomit mustat, siittiön kromosomit viivoin varjostetut, 1 ensim. napasolu, 1’ sen tytärsolut. 2 toinen napasolu, 3 siittiö.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>