Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 153-154 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sikiäin-Sikiö

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Sikiäin, emilehden (tai yhdislehtisen
emin) alin osa, jonka sisässä ovat
siemenaiheet ja joka hedelmöityksen
jälkeen kypsyy hedelmäksi, Jos yhdislehtisen
emin emilehdet ovat kasvaneet yhteen
vain reunoistaan, on s. 1-lokeroinen,
jos emilehtien reunat ovat kääntyneet hieman
sisäänpäin ja samalla selkäpuolistaan
yhteenkasvaneet, on s. monipilttuinen,
jos emilehdet ovat kääntyneet niin paljon
sisäänpäin, että niiden reunat yhtyvät s:n
keskustassa, on s. 2-monilokeroinen
(yhtä monta lokeroa kuin emilehteä). Jos
emiö sijaitsee kartiomaisen kukkapohjuksen
laella, on s. kehänpäällinen. Jos
kukkapohjus on kovertunut ja emiö kiinnittynyt
joko hetiön korkeudelle tai alemmas, mutta
emiö ja kukkapohjus eivät ole toisiinsa
kiinnikasvaneet, on s. kehä- l.
maljakeskinen, jos taas s. kasvaa yhteen
koveron kukkapohjuksen kanssa, on s.
kehänalainen.

Sikiö, alkio, embryo,
monisoluisten eläinten munasolusta kehittyvä, joko
munasolun vararavintovarastosta tai
emon kohdun seinämästä ravintonsa saava
nuori eläinyksilö, joka ei vielä ole
vapautunut sitä ympäröivistä kuorista ja
kalvoista, ei hengitä omin hengityselimin
eikä ota ravintoa omalla suullaan. Kun
munasolu hedelmöityttyään on alkanut
vakoutua ja s.-kehitys on läpikäynyt
morula-, blastula- ja gastrula- (ks. n.)
asteet ja kun ento- ja ektodermin väliin

Imettäväisen sikiökalvojen kaavakuva. AC amnionontelo, al allantois, ALC allantoisontelo, E sikiön ektodermi, M sikiön mesodermi, H sikiön entodermi, pr munasarjassa syntynyt ulkokalvo, sz seroosakalvo, UV keltuainen.

on muodostunut mesodermi, kehittyvät
noista kolmesta alkiolehdestä eläimen
kaikki solukot ja elimet. Kaloilla ja
sammakkoeläimillä, joilla munasolun
hedelmöittyminen ja edelleen kehittyminen
tapahtuvat vedessä emon ruumiin
ulkopuolella, s. on munankuoren sisässä ilman
erityisiä suojaavia kalvoja, mutta
matelijoilla, linnuilla ja imettäväisillä on
s:n suojana erityisiä s.-kalvoja:
amnion ja allantois (ks. n.). Muilla
selkärankaisilla paitsi imettäväisillä on munassa
niin paljon ravintoa, että s. voi sen
varassa kehittyä, kunnes se on valmis kuoriutumaan.
Kun munasolu on iso (esim. haikaloilla, matelijoilla,
linnuilla), syntyy s. sen yläpinnalla, ja muu
osa munasolusta jää s:n vatsapuoileen
riippuvaksi keltuaispussiksi. Tähän kehittyy
verisuonisto, jota myöten ravintoaineet

Lampaan sikiö kalvojensa ympäröimänä. Tummat täplät ovat pikkuistukoita.

virtaavat veren kuljettamina s:öön
keltuaispussista, joka vähitellen kutistuu ja
lopulta häviää kokonaan. Imettäväisillä
(lukuunottamatta nokkaeläimiä) on
munasolu hyvin pieni ja ravintoaineista köyhä.
Siinäkin on kumminkin aluksi pieni
keltuaispussi verisuonineen, mutta sillä
ei ole mitään merkitystä s:n
ravitsemuksessa, se on vain surkastuma, joka
viittaa imettäväisten varhaisten
esimuotojen suuriin, keltuaisrikkaisiin
munasoluihin. Imettäväisillä kiinnittyy

Ihmissikiö (4:nnellä kk:lla) emässä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>