Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sikuna-Siljan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Sikuna, sikunaöljy, finkkeliöljy,
erinäisiä alkoholeja ja alkyyliyhdistyksiä,
joita syntyy viinaa tislattaessa; ovat
epäpuhtauksina raa’ssa viinassa, s.-viinassa.
Sikuri (Cichorium intybus),
monivuotinen, sinimykeröinen, mykerökukkaisten
heimoon kuuluva ruohokasvi, jolla on
pariliuskaiset lehdet. Viljellään juurensa
vuoksi, jota käytetään paahdettuna ja
jauhettuna kahvin lisäkkeenä. Kasvaa
luonnonvaraisena Etelä-Euroopassa,
metsistyneenä meilläkin. Eniten s:ia
viljellään meillä maan kaakkoisosissa.
Sikyon, muinaiskreik. kaup.
Peloponnesoksen pohjoisrannalla, 20 km
länteen Korintoksesta.
Silaaminen, plateeraus (ks. t.).
Silakka, haili (Clupea harengus
v. membras), Itämeren ja sen lahtien
vähäsuolaiseen veteen mukautunut sillin
muunnos. S. on silliä pienempi, kasvaa
hitaammin, pää ja pyrstö ovat suhteellisesti
pitemmät, vatsaevät ovat taempana kuin
sillillä ja peräevä hyvin lyhyt.
S:n pyyntiä harjoitetaan pohja- ja
ajoverkoilla, isorysillä ja (pääasiallisesti
talvisin) nuotalla. Kesäkalastusta
harjoitetaan pitkin koko rannikkoamme,
talvikalastuksen tärkeimmät alueet ovat
Suomenlahden itäosa ja Lounais-Suomen
rannikko. S:n saalis on maassamme
vuosittain 12-15 milj. kg, eli n. 80 %
merikalastuksen tuotannosta. Sitä käytetään
tuoreena ja suolakalana koko maassamme,
sitäpaitsi siitä saadaan sekä kalastajain
itsensä että tehdasten valmistamaa
maustekalaa (,,anjovista"). Kokeiluilla
se on todettu sopivaksi öljy kalateollisuudenkin
raaka-aineeksi (n. s. sardiinivalmisteita,
jotka vastaavat Norjassa kilohaileista ja
pienistä silleistä valmistettua tuotetta).
Öljykalateollisuus onkin jo pantu maassamme
alulle. Muuttuneiden valtiollisten olojen
vuoksi on s:n vienti entisestään paljon
vähentynyt, jotavastoin kotimainen tuoreen
s:n käyttö on kasvanut. ks. kuvaliitettä
Kalastus 4.
Silas, Paavalin seuralainen hänen
toisella lähetysmatkallaan.
Siiat ks. Valjaat,
Silava, jähmeä rasvakerrostuma, mikä
muutamilla eläimillä, etenkin sioilla,
muodostuu nahan ja lihasten väliin.
Silavaöljy (engl, lard oil), silavasta
lämmössä puristamalla erottuva öljy,
om.-p. 0,913-0,919. Käytetään ruokaöljyksi,
margariiniin ja voiteluaineeksi.
Silenos, Seilenos (ks. t.).
Silentium (lat.), äänettömyys, hiljaisuus.
Sileälastaiset (Ratitæ), lintulahko,
jonka lajit nopeiksi juoksijoiksi kehittyneinä
ja lentokyvyttöminä ovat vailla muille linnuille
ominaista rintalastan harjaa. S:ia ovat kivi,
kasuaarit ja strutsit.
Silfverbergin & Wecksellin Yhdistetyt
Hattutehtaat o.-y., Helsinki.
Osakepääoma 4 milj. mk. Muodostettu
1904 Joh. Wecksellin 1828 Turkuun ja
K. G. Silfverbergin 1878 samaan
kaupunkiin perustamista hattutehtaista.
Silhuetti, siluetti (ks. t.).
Silicium (lat.), pii. — Siliciumdioksidi,
piidioksidi, kvartsi. — Siliciumkarbidi,
piikarbidi, karborundumi (ks. t.). — Silifikatsioni,
piityminen, aineiden muuntuminen siten, että
orgaaniset yhdistykset, karbonaatit y. m., muuttuvat
silikaateiksi, niiden ulkonaisen muodon säilyessä.
Siliitti, sähkötekn. vastusaine;
valmistetaan kuumentamalla piikarbidin, piin
ja glyseriinin seosta. Ennen kuumentamista
seos muovaillaan haluttuun muotoon.
Silikaatit, piihapon suolat (ks. Pii).
Silikaattivärit, kivennäismaalauksiessa
käytetyt värit, joita sideaineena käytetty
kaliumvesilasi ei muuta väriltään. Näitä
ovat bariumsulfaatti (valkea), uraanikelta,
kromipuna ja kobolttisini.
Silikofluoridit, piifluorivetyhapon
H2SiF6 suolat; käytetään
rakennusaineiden koventamiseen ja säilyttämiseen.
Silinteri (kreik.), lieriö, tela.
1. Matem. ks. Lieriö. — 2. Tekn.
a) Liereä, sisältä täysin sileä, putkimainen,
tav. valuraudasta tehty koneenosa, jonka
sisällä liikkuu tiiviisti mäntä joko
paineen työntämänä (höyrykoneissa ja
polttomoottoreissa) tai painetta aikaansaavana
(pumpuissa, ilman puristajissa y. m.).
— b) Paperikoneessa (kuivatus-s.) ontot
pyörivät lieriöt, joita lämmitetään
laskemalla niiden sisään höyryä. Märkä paperi
kuivaa kulkiessaan niiden yli. — c) Painokoneessa:
puristava tela. — 3. Lieriömäinen silkkihattu
(kuva art. Sargent).
Silistria, linnoitettu kaup. Dobrudžassa,
Romaaniassa, Tonavan varrella. Taistelunäyttämönä
us. ven.-turk. sodissa. 12,000 as.
Silityskone. 1. Kalanteri (ks. t.). —
2. Höyry-s., jossa on höyryllä
kuumennettava puristin. Käytetään pukujen
prässäykseen.
Siljan, iso järvi Ruotsissa,
Taalainmaassa; 290 km2, 36 km pitkä, suurin
syvyys 120 m. Järven läpi virtaa Itäinen
Daljoki. Luonnonkauneutensa vuoksi on
S:n ympäristö suosittua matkailuseutua.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
