- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
163-164

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sillböle-Silmä

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

pigmentti- l. silmäpisteisiin, joihin
keskushermostosta tulee hermohaaroja. Meduusoilla
niitä on kellon reunassa, meritähdillä
sädehaarojen päissä, kotiloilla selässä tai
vaipan reunassa. Tavallisimmin ne ovat
kumminkin päässä tai sen lisäkkeissä
(esim. madoilla ja alemmilla äyriäisillä).

illustration placeholder

Turilaan verkkosilmä

pinnalta ja halki leikattuna.


Korkeammilla äyriäisillä, hyönteisillä ja
mustekaloilla voi jo puhua varsinaisista
s:istä, niiden näköelimissä kun on
valonsäteitä taittava mykiö l. linssi.
Hyönteisillä on kahdenlaisia s:ia:
yksinkertaisia pikku- l. piste-s:iä
ja parillisia kerrottuja verkko-s:iä.
Viimeksimainitut ovat muodostuneet lukuisista
vierekkäisistä näkötorvista, joissa kussakin
on oma kitiinimykiö ja kunkin torven
ympärillä pigmenttikerros. Mustekalojen s:ien
rakenne muistuttaa suuresti selkärankaisten
s:ia, vaikka niiden synty on vallan
toinen. Selkärankaisten s:t ovat yleensä
joks. samanlaatuiset; niiden rakenne
selviää seuraavasta ihmisen s:n kuvauksesta.
Ihmisen s. on kolmen kalvon muodostama
pallo, s.-muna, jonka näköhermo

illustration placeholder

Silmämunan poikkileikkaus. 1 kehäkalvo,

2 sädekehä, 3 kova kalvo, 4 suonikalvo,

5 verkkokalvo, 6 näköhermo, 7 lasiainen,

8 sarveiskalvo, 12 silmänlinssi, 14

etumainen, 15 taempi silmäkamari.


ja s.-lihakset kiinnittävät
s.-kuoppaan. S.-munan kalvoista
uloin, kova kalvo (sclera), ympäröi
s:ää kokonaan kaikilta puolilta; sen
hieman kupera, kellonlasin muotoinen
etuosa, sarveiskalvo (cornea), on
läpinäkyvä. Kovan kalvon alla on suonikalvo
(chorioidea), missä s.-valtimot
ja -laskimot muodostavat tiheän suoniverkon.
Suonikalvo on kovaan kalvoon liittynyt
kaikkialla paitsi s.-munan etuosassa, missä
se väliseinän tavoin painuu s.-munan onteloon
heti sarveiskalvon takana. Tämän väliseinän
keskessä on pyöreä reikä, s.-terä
(pupilla), ja s.-terää ympäröivä värillinen
reunus, (äskenmainittu väliseinä) kehäkalvo
l. s.-teränkehä
(iris). Kehäkalvossa
olevat säteittäiset lihakset ja sen reunaa
kiertävä rengaslihas voivat edelliset laajentaa,
jälkimmäinen supistaa s.-terää. Suonikalvossa
on heti kehäkalvon takana rengasmainen paksunnos,
sädekehä, jossa on samanlaisia ja
samalla tavalla toimivia lihaksia kuin
kehäkalvossakin. Sädekehään kiinnittyy
mykiö ohuella kalvolla, sädelevyllä.
Sisin s.-munan kalvoista on verkkokalvo
(retina), joka on suonikalvon sisäpinnalle
levinnyt näköhermon pää. Verkkokalvo verhoaa
vain s.-munan taempaa puoliskoa. Siinä ovat
s:n valoherkät solut, n. s. sauvakkeet
ja tapit. Sen uloin, suonikalvoon
rajoittuva kerros on pigmenttisoluista rikas
musta kalvo. Heti s.-terän takana on lasikirkas
kaksoiskupera mykiö l. linssi, joka taittaa
ulkoapäin tulevat valosäteet ja luo
ylösalaisen pienoiskuvan verkkokalvolle.
Mykiön edessä on s.-veden täyttämä osa
s.-munasta, mykiön takana on hyytelömäisen
lasiaisen täyttämä suuri ontelo.

S.-munaa s.-kuoppaan kiinnittäviä
lihaksia on kuusi: neljä n. s. suoraa
lihasta
ja kaksi vinoa. S.-munaa
suojelee ulkoapäin ihopoimujen muodostamat
ylempi ja alempi s.-luomi, joiden
vapaa reuna on karvojen, s.-ripsien
reunustama. Kolmas s.-luomi, vilkkuluomi
l. räpytyskalvo
on ihmisellä surkastunut,
se näkyy s:n sisäkulmassa vain pienenä punertavana
jätteenä. S.-luomien sisäpintaa peittää
sidekalvo (conjunctiva), joka kääntyy
myöskin s.-munan yli päällystäen sen etuosaa,
muodostaen siten n. s. sidekalvopussin.
S.-munan pinnan pitää kosteana kyynelneste, joka
syntyy s.-kuopan ulkoseinässä olevassa
kyynelrauhasessa. Tämän rauhasen ulosvievät
putket päättyvät sidekalvopussiin ylemmän
s.-luomen sisäpinnalle. Sidekalvopussin
sisäreunasta alkaa kyynelkanava
kaksiaukkoisena (toinen ylä-, toinen
alaluomessa) ja päättyy nenäonteloon;
kyynelkanavan alkuosassa on laajennus,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:38 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/4/0096.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free