Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 165-166 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Silmälasikäärme

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

kyynelpussi. — Vedessä elävillä
selkärankaisilla ei tav. ole kyynelrauhasia
eikä s.-luomia; mykiö on niillä pallomainen.
Kaloilla mykiö ei voi muuttaa muotoaan;
niillä tapahtuu s:n mukautuminen erityisen
mykiötä s.-munan takaosaan yhdistävän
lihaksen avulla. Valonsäteet joutuvat
siis kulkemaan sarveiskalvon, s.-veden,

Valontaittuminen a normaalisessa, b likinäköisessä, c pitkänäköisessä silmässä.

silmäterän, mykiön ja lasiaisen kautta verkkokalvoon.
Valon taittuessa näiden osien läpi
kulkiessaan lankee katselemamme esineen
kuva normaalisessa s:ssä verkkokalvolle.
Normaalisen s:n polttopiste (hyvin
etäisestä pisteestä tulevien, yhdensuuntaisten
säteiden yhtymäkohta) näet on
verkkokalvolla. Mutta jos polttopiste on
verkkokalvoa edessä, ei voi saada tarkkaa
kuvaa määrättyä pistettä, kaukopistettä
etäämpänä olevista esineistä. Semmoista s:ää
sanotaan likinäköiseksi. Jos taas
polttopiste on verkkokalvon takana, on s.
pitkänäköinen. Likinäköisyys on
autettavissa koverolinssisillä, pitkänäköisyys
kuperalinssisillä s.-laseilla. Jotta
verkkokalvolle voisi langeta selvä kuva sekä etäältä
että lähellä olevista esineistä, täytyy
silmässä tapahtuvan valontaittumisen
voida muuttua, katsottavan esineen
etäisyyden mukaan. Tämä on mahdollista
siten, että mykiön kuperuus voi muuttua,
s:n mukautumis- l. akkommodatsionikyky:
mitä lähempänä katsottava esine, sen
kuperammaksi käy mykiö. Lähintä pistettä
s:n edessä, mistä vielä saamme tarkan
kuvan, sanotaan s:n likipisteeksi.
Ihmisen vanhetessa tämän etäisyys suurenee:
10-vuotiaalla lapsella, jonka s:t ovat
normaaliset, se on 7 cm:n etäisyydessä,
20-vuotiaalla 10 cm:n, 40-vuotiaalla 22 cm:n,
50-vuotiaalla 40 cm:n, 60-vuotiaalla
100 cm:n ja 70-vuotiaalla 400 cm:n.
Tämmöinen iän mukana kasvava
heikkonaköisyys on autettavissa yhä
voimakkaammilla kuperalinssisillä silmälaseilla.
— Esineen äärimmäisistä pisteistä
sarveiskalvon keskipisteen kautta silmän
pohjaan vedettyjen viivojen muodostama
kulma on n. s. näkökulma. Pienin
näkökulma, jonka alalta 2 pistettä on
selvästi toisistaan erotettavissa, on s:n
näkötarkkuuden mitta. Normaalisena
pidetään sitä näkötarkkuutta, joka
vastaa 1 kaariminuutin näkökulmaa.
Käytännössä näkötarkkuus mitataan yleisimmin
Snellenin hakaku vioilla, jotka ovat siten
laaditut, että 6 m:n matkalta katsottavassa

Snellenin hakakuvioita.

taulukossa se kuvio, jonka alla on numero 6
(vrt. kuvaa), näkyy 5:n ja sen jokainen osa
1:n minuutin kulmassa. Henkilöllä, joka näkee,
minnepäin hakaset suuntautuvat näissä
kuvioissa, on normaalinen näkötarkkuus.
— Melkein keskellä s:n pohjaa, kohdalla,
jonka kautta s:n valo-opillinen akseli kulkee,
on s:n valoherkin, erittäin runsaasti näkö
tappeja sisältävä kohta, n. s. keltainen
täplä. Se kohta verkkokalvoa, johon
näköhermo päättyy, on vailla sekä
näkötappeja että -sauvakkeita ja semmoisena
kykenemätön vastaanottamaan
valoärsytyksiä, n. s. sokea täplä. —
Kehäkalvon sileiden lihasten avulla voidaan
säännöstellä silmäterän suuruutta valon
voimakkuuden mukaan. Heikossa valossa
silmäterä laajenee, voimakkaassa
valaistuksessa se supistuu. — S.-lihakset
sovittavat s:n siten, että esine, jota tarkkaan
katsomme, kuvastuu keltaiseen täplään.
Kahdella s:lla katsoessamme näemme
kunkin esineen semmoisenaan eikä
kaksin, koska saman esineen kuvat
lankeavat kurnpaisessakin s:ssä toisiaan
vastaavalle kohdalle. Pienikin s:n
siirtyminen (esim. toiseen s:ään kohdistuva
puristus) voi aiheuttaa kaksinnäkemisen.

Silmälasikäärme, kobra (Naja
tripudians), 1,4-1,8 m pitkä, tav.
kellanruskea Etelä-Aasiassa elävä
myrkkykäärme, joka ärsyttyneenä nostaa
eturuumiinsa pystyyn ja samalla levittää
niskansa leveäksi laataksi, missä
silmälaseja muistuttava kuvio. Intiassa kuolee
vuosittain tuhansia ihmisiä s:n
puremaan. Hindut pitävät s:ta pyhänä ja
kohtelevat sitä pelonsekaisella kunnioituksella.
Käärmeenlumoojat käyttävät sitä

Silmälasikäärme.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>