Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 169-170 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Silta- ja jahtivoutikapat-Simberg

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Puu-s:t ovat vanhimpia s:ja. Rauta-s:ista
ovat riippusillat vanhimmat. Ensim. jäykkä
rauta-s. rakennettiin 1779 Severnjoen yli.
Se on 100 jalan jänteinen valurautainen
kaarisilta. Suomen ensim. riippusilta
rakennettiin Kiviniemen virran yli 1877
(jänneväli 74,8 m). — Pääkannattajien muodon
mukaan saavat s:t eri nimiä: levy-, kaide-,
ansas-, paraabeli-, puoliparaabeli-, uloke-
l. nivelpalkki- (gerber-), kaari- (kaksi-
tai kolminivelisiä, levy- tai ristikkokaari-)
s:t. — Kivisiä holvi-s:oja rakensivat jo roomalaiset.
Holvit olivat puoliympyrän kaaria. Matalakaariholvit
lienevät munkkien ensiksi käytäntöön ottamat.
1800-luvun lopulla tuli betoni enemmän käytäntöön,
1900-luvulla alettiin käyttää rautabetonia,
usein kiven ohella. Rautabetonikaari-s:t
tehdään usein kolminiveliset.

Liikkuvat s:t ovat nosto-, työntö- (pyörä-),
kaksi- tai yksivartisia kääntö- ja
läppä-s:oja. Vesistöjen ylikulkua varten
käytetään uivia s:oja: lautta-, vene-
ja ponttoni-s:t, joihin vielä kuuluvat
riippulautatkin.

Silta- ja jahtivoutikapat, silta- ja
jahtivoutien palkkaamiseksi kannettu
vero, joka 10/2 1891 asetuksella ja 20/10 1891
julistuksella peruutettiin kruunulle.
Niiden kantaminen lakkautettiin 29/11 1924
lailla 1/1 1925:sta lukien muualla paitsi
Ahvenanmaalla.

Siltala, Antti Johannes
(1878-1910), alk. Silfvenius,
eläintieteilijä, eläintieteen dosentti Helsingissä
v:sta 1906. Ansiokas yökorentojen tutkija.
Edistänyt huomattavasti suomenkielisen kasvit,
ja eläint. oppisanaston kehittämistä.

Siltavouti, 1600-luvun loppupuolelta
pitäjän kunnallinen järjestysmies
etupäässä teiden ja siltain silmälläpitoa
varten, myöhemmin alempi maalaiskruununpalvelija.
S:n toimi lakkautettiin 1892 v:n alusta,
jolloin s:n tehtävät siirrettiin
maalaispoliisikonstaapeleille.

Siluetti l. silhuetti (ransk.),
varjo- l. ääriviivakuva, jonka yksivärisessä, tav.
mustassa pinnassa vain ulkopiirteet näkyvät.

Siluetti. (E. Cedercreutzin leikkaama.)

Silundum, piikarbidia; valmistetaan
hiilestä ja piistä sähköuunissa. Käytetään
upokkaisiin, elektrodeiksi y. m.

Siluurikausi (siluurit,
roomalaisaikana Britanniassa asunut
kelttiläiskansa), paleotsooisen maailmankauden
ajanjakso, johon toisinaan luetaan
kambri- ja devonikausien välinen aika,
toisinaan taas koko paleotsooisen kauden
alkuosa devonikauden alkuun saakka
(kambrosiluuri). Ensinmainitussa,
ahtaammassa merkityksessä käsitettynä jaetaan
s. tav. kahteen alaosastoon: ordoviikki,
(alasiluuri) ja varsinainen siluuri
(gotlandium l. yläsiluuri). — S:n kerrostumia
on runsaasti m. m. Isossa-Britanniassa,
Böömissä, Ranskassa, Virossa (rakennuskivenä
meilläkin käytetty Viron kalkkikivi),
Etelä-Ruotsissa, Gotlannissa, Öölannissa,
Kasveja: leviä (m. m. kalkkileviä),
ensimmäiset maakasvit (Psilophytales).
Eläimiä: graptoliitteja, merililjoja,
oikosarvia, lonkerojaikaisia, trilobiitteja,
skorpioneja, panssarikaloja.

Siluurisysteemi, siluurikaudella
syntyneet kerrostumat.

Silvanus, muin.-it. metsänjumala, myös
karjan, laidunmaan ja yleensä maaseudun
suojelusjumala, oik. sama kuin Faunus,
runoilijoilla myös = Pan ja Seilenos (ks. n.).

Silvester, Sylvester (ks. t.).

Silvestri-Falconieri [-ve’- -ē’-],
Francesco (s. 1871), it. kirjailija, herttua.
Italiantanut suorasanaisesti Kalevalan (1912).

Silvretta [-e’-], vuoriryhmä Reetisissä
alpeissa Sveitsin ja Itävallan rajalla.
Korkein huippu Piz Linard 3,414 m yli merenp.

Sima, käynyt hunajavesi,
vuosituhansia tunnettu juoma.

Simananniemi, maatila Liperissä.
Vv. 1869-1906 oli siellä meijeri-, v:een
1910 karjanhoito- ja 1886-1909 maanviljelyskoulu.

Simancas [-ma’nkas], kaup.
Espanjassa Valladolidista lounaaseen. Suuri
hist. arkisto. 1,000 as.

Simberg [-bärj], Hugo (1873-1917),
suom. taidemaalari ja graafikko. Maalannut
romanttisen haaveellisia, vertauskuvallisia
ja humoristisia pienoiskuvia, m. m. vesivärikuvia
,,kuolemasta" ja ,,pirusta", sekä realistisia
henkilökuvia („Täti", ,,Perunankuorija"), Tampereen
Johanneksenkirkkoon koristeellisia freskoja
(esim. „elämän köynnöstä" kantavien poikien
friisi), muotokuvia, maisemia sekä radeerauksia.

Simberg: Kuoleman puutarha.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>