Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Skoda-Skotlanti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Skoda [skō-], Emil von (1839-1900),
itäv. tehtailija, Pilsenissä Tšekko-Slovakiassa
sijaitsevan suuren tykki- ja veturitehtaan (Skodawerke)
perustaja (1869) ja omistaja (v:een 1899).
Škodra ks. Skutari.
Skodsborg [skosb-], kylpypaikka
Tanskassa, Juutinrauman rannalla
Kööpenhaminan pohjoispuolella. 1,000 as.
Skogby [skūgby], ratsutila Tenholassa.
Masuuni 1686-1904. Perunanjalostuskoeasema.
Skogman [skūg-], David (1840-67),
pappi ja kansatieteilijä. Julk. „Kertomus
matkoilta Satakunnassa" (Suomi II, uusi jakso),
„Suomalaiset Ruotsissa ja Norjassa" (Suomi
II:8). [Viitanen, „Pohjois-Ruotsin suomalaiset"
(1917).]
Skokloster [skū-], 1600-luvulla
rakennettu linna Ruotsissa, Mälarin niemellä,
S:n pitäjässä, Brahe-suvun sääntöperintötila,
aiemmin Wrangeleilla.
Skolastiikka (lat.), teologiaan
läheisesti liittynyt keskiajan filosofia. S.
lähtee edellytyksestä, että kirkon oppi on
ehdottomasti tosi, ja sen tarkoituksena
on kirkon opin järjellisyyden todistaminen,
mikä tapahtui kreik. filosofian, lähinnä
Aristoteleen, avulla. — Aikaisemman s:n
(800-1100-luvut) pääedustajat ovat
Erigena, Anselm, Roscellinus, Abélard
ja Petrus Lombardus, sen kukoistusajan
(1200-luvun) Albert Suuri, Tuomas
Akvinolainen, Duns Scotus ja
sen rappeutumisajan (1300-1400-luvut)
Occam (ks. n.), vrt. Realismi,
Nominalismi, Uusskolastiikka.
[Grabmann (saks., 1909-11).] — Skolastikko,
skolastiikan edustaja. — Skolastinen,
skolastiikkaan kuuluva, viisasteleva, saivarteleva.
Skolion (kreik.), antiikkisissa
käsikirjoituksissa tekstin sanamuotoon tai
selitykseen kohdistuva reunamuistutus.
Skolionit (kreik.), kreik. pöytälaulut.
Skolioosi (kreik.), kieroselkäisyys (ks. t.).
Skoone, Skåne (ks. t.).
Skopas, kreik. kuvanveistäjä, eli
300-luvun ensim. puoliskolla e. Kr. Töitä:
kaksi Tegean Atene-temppelin nuorukaispäätä,
,,Kitaraa soittava Apollon", „Riehuva
bakkantti"; ollut mukana Halikarnassoksen
Mausoleionia koristamassa.
Skopiški, kauppala Liettuassa Kovnon
hallintopiirissä. Itämaisen sodan aikana
Venäjän länsirajalle komennettu Suomen
kaarti sairasti 1854 siellä ja lähellä
olevassa Rakiškissa lavantautia; yhteisen
hautapatsaan alla lepää S:ssa 220 suom soturia.
Skoplje, Yskyb (ks. t.).
Skoptsit (ven.), ven. talonpojan
Selivanovin 1772 perustama uskonlahko, joka
piti sukupuolivietin hävittämistä
välttämättömänä ja johon kuuluvat
mieshenkilöt kuohittiin. Selivanovia pidettiin
Aristuksena. Lahko levisi 1850-luvulla
Inkerinmaalle sekä eräisiin Jaakkiman
ja Sortavalan kyliin.
Skoropadskij [-a’-], Pavlo (s. 1873),
ukrainalainen kenraali ja poliitikko.
Maailmansodassa ratsuväendivisioonan
komentajana, tuli lokak. 1917 kasakka-atamaaniksi,
1918 saksalaisten avulla Ukrainan hetmaniksi,
kukistui sam. v.
Skorpioni (Scorpius), eläinradan 8:s
merkki ( ♏ ) ja etel. tähtikuvio; sisältää
useita kaksoistähtiä ja tähtisikeröitä;
päätähti Antares (α Scorpii) 1 suuruusluokkaa.
Skorpionit (Scorpionidæ),
hämähäkkieläinten lahko. Takaruumis pitkä,
2-osainen, etuosa muodostunut 7:stä leveästä,
takaosa l. pyrstö 6:sta kapeasta nivelestä.
Pyrstön päässä koukkuaminen pistin myrkky
rauhasineen. Leukarihmat päättyvät suuriin,
tarttumiseliminä toimiviin pihteihin. Syövät
hyönteisiä ja hämähäkkejä, joita tappavat
pistämällä selän ylitse pistimellään. Suurimmat
lajit (17:kin cm pitkiä on) elävät tropiikeissa,
pienempiä on jo Välimeren maissa. Isojen lajien
pisto voi olla ihmisellekin kuolettava.
 |
Skorpioneja. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
