- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
219-220

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Slatin-Slevogt

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Slatin [slā-], Sir Rudolf
(s. 1857), itäv. Afrikan tutkija ja hallintomies.
Palveli Gordonin alaisena, 1884-95 mahdin
vankina, 1900-14 Sudanissa olevien joukkojen
ylitarkastaja, Julk. ,,Feuer und Schwert in Sudan".

Slávata [slā-], Wilhelm (1572-1652),
tšek. valtiomies ja historiankirjoittaja,
yksi niitä Böömin maaherroja, jotka 1618
heitettiin ulos Praagin linnan ikkunasta.

Slavejkov [e’-], Pentšo (1866-1912),
bulg. runoilija, P. S:n poika. Pääteos
isänmaallinen eepos „Laulu verestä" (ruotsin.).
Slavejkov, Petko (1827-95),
bulg. kirjailija ja poliitikko. Julk. m. m.
kansanlauluja.

Slavofiilit, Venäjällä 1800-luvun
alkupuoliskolla syntyneen valtiollissivistyksellisen
aatesuunnan kannattajat, jotka vanhaven. sivistys ja
kreik.-katolisuus lähtökohtanaan tahtoivat
länsimaisia kulttuurivirtauksia vastustaen
luoda aito-ven. kansallishengen. S:ejä olivat
esim. Aksakovit (ks. t.) ja Samarin (1819-76).
Valtiollista merkitystä liike sai Katkovin
(ks. t.) kautta.

Slavonia ks. Kroatsia-Slavonia.

Sleeper [slīpə] (engl.), aluspölkky;
ratapölkky.

Sleeping-car [slīpiŋ-kā] (engl.),
makuuvaunu.

Šleesia, vanha maakunta Oderin
yläjuoksun varrella Preussin, Puolan ja
Tšekko-Slovakian alueella. Preussin Š.
on jaettu 2:een provinssiin: Ylä-Š:aan
(9,730 km2, 1,4 milj. as., pääkaup.
Oppeln), joka sijaitsee Preussin
kaakkoiskolkassa, ja Ala-Š:aan (26,616 km2,
3,1 milj. as., pääkaup. Breslau), joka
on edellisen luoteispuolella. Kummassakin
maanviljelys, teollisuus ja Vuorityö hyvin
tuottoisia. — Historia. Alk. germ. Š.
slaavilaistui kansainvaellusten aikana ja
joutui 900-luvulla Puolan yliherruuden
alaiseksi. Sitten se siirtolaisuuden kautta
pääasiassa saksalaistui. Maa jakautui
pieniin ruhtinaskuntiin, joista useimmat
olivat Böömin alaisia ja joutuivat sen
kerällä Itävallalle. N. s. Š:n sodissa
1740-45 Fredrik II hankki Preussille
suuremman osan Š:aa. Tähteet jäivät
Itävallalle ja jaettiin maailmansodan
jälkeen Tšekko-Slovakian ja Puolan kesken
(rajasta sovittiin Teschenin alueen
aiheuttaman riidan takia vasta 1920).
V. 1919 jaettiin Preussin Š. Ala- ja
Ylä-Š:aan. Puola oli Versailles’n
rauhassa saanut osan Ala-Š:aa ja sai sitten
kansanäänestyksen perusteella osan
Ylä-Š:aa (ks. t.). V. 1919 Tšekko-Slovakia
sai Preussilta kaistaleen Ala-Š:aa.

Sleesialainen runoilijakoulu ks.
Saksan kieli ja kirjallisuus.

Slentriaani (saks.), totunnaisuus,
veltto vanhan tavan noudattaminen.

Slesvig (saks. Schleswig),
Sönderjylland, Jyllannin niemimaan
eteläosa, rajoittuu Kongeaa-jokeen
pohjoisessa ja Eideriin etelässä. S:stä kuuluu
Pohjois-S. Tanskaan (3,933 km2) ja
Etelä-S. Saksaan (Preussiin) (4,801 km2). —
S. oli keskiajalla tansk. käskynhaltijakuntana,
1200-luvulta Tanskan alaisena perinnöllisenä
herttuakuntana, joutui 1386 Holsteinin kreiville,
ks. Slesvig-Holstein.

Slesvig-Holstein (saks. Schleswig-Holstein),
Preussin maakunta, Pohjanmeren ja Itämeren välissä.
Paitsi manneraluetta kuuluvat Pohjois-Friisein
saaret, Helgolanti ja Fehmarn S.-H:iin;
15,060 km2, 1,5 milj. as.
Historia. V. 1386 Holsteinin kreivi
sai Slesvigin Tanskan lääninä. V. 1460 Tanskan
kuningas Kristian valittiin S.-H:n
hallitsijaksi. V. 1544 S.-H. jaettiin
Kristian III:n ja hänen veljiensä kesken
kolmeen osaan, jolloin Holstein-Gottorp
muodostui. V. 1721 kuningas Fredrik IV
yhdisti Gottorpin osuuden Slesvigiä
kuninkaan osuuteen, jolloin Tanskan
kruununperimys ulotettiin koko
Slesvigiin. V. 1773 loppuosa
Holstein-Gottorpia (holsteinilainen Gottorp)
tuli Tanskan kruunun alaiseksi. V:n 1815
jälkeen S.-H:ssa syntyi vapausliike. Sen
pyrkimyksenä oli muodostaa S.-H:sta
valtio, jolla olisi vain hallitsija ja
ulkopolitiikka yhteinen Tanskan kanssa.
Toisaalta Slesvigin tanskalaiseksi jääneessä
osassa syntyi tansk. liike. V. 1848
puhkesi S.-H:ssa Saksan valtioiden tukema
kapina, joka kukistettiin 1850. Holstein
kuului v:sta 1815 Saksan liittoon, ja
Tanskan kuninkaan oli 1852 luvattava
olla liittämättä Slesvigiä lähemmin
Tanskaan. V. 1863 säädettiin Tanskalle ja
Slesvigille yhteinen valtiosääntö.
Fredrik VII:n kuoltua Preussi ja Itävalta
sodassa riistivät Tanskalta S.-II:n 1864.
Praagin rauhassa 1866 Preussi tosin
lupasi jättää Pohjois-Slesvigin Tanskalle,
jos väestö sitä vaatisi, mutta
kansanäänestys pantiin toimeen vasta
maailmansodan jälkeen 1920. Preussin vallan
aikana Slesvigin tanskalaisia koetettiin,
vaikka turhaan, saksalaistuttaa.

Slevogt [slēfoht], Max (s. 1868),
saks. taidemaalari ja graafikko. S. on
Saksan merkittävimpiä impressionisteja.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:13 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/4/0124.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free