Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sokeakala-Sokeri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
työosasto. Kunkin luokan kurssi on
kaksivuotinen. Oppilaat ovat tullessaan
8-14-vuotisia ja asuvat koulun asuntolassa.
Kouluiän sivuuttaneita sokeita varten on
toiminut 1887 perustetun Sokeain
Ystävät-yhdistyksen ylläpitämä työkoulu
Helsingissä (nyk. lakannut).
Lukuaineissa, niinkuin lukemisessa,
kirjoittamisessa, maantiedossa y. m., joissa
sokean on tarpeellisten havaintojen
tekemiseksi turvauduttava silmien asemesta
tuntoaistin, etenkin sormien apuun,
käytetään kohokirjaimia ja -numeroita,
kohokarttoja ja käsin koeteltavia
havaintovälineitä. Kirjoituksesta ks.
Sokeainkirjoitus. — Ensim. sokeain
(irtokirjasin) kirjapainon perusti meillä 1890
Helsingin sokeainkoulun opettajatar ja ent.
oppilas Ina Hoffrén. V. 1912 alkoi toimensa
Helsingin sokeainkoulun valtion varoilla
perustettu stereotyyppikirjapaino. Myös
on sokeain jatko-opistoyhdistyksellä
stereotyyppikone. — V. 1890 perustettu
yhdistys Kirjoja Sokeille on käsin
kirjoituttamalla hankkinut laajahkon sokeain
lainakirjaston. Paitsi yleisen, n.
kansakoulun oppimäärää vastaavan
kansalaissivistyksen antamista on sokeainkoulun
tarkoituksena opettaa myös ammatteja.
Tavallisimmat ammatit meillä ovat harja-
ynnä paju- ja rottinkityöt (koreja,
huonekaluja) ja erilaiset naisten käsityöt,
varsinkin neulomis-, koukkuamis- ja
solmimistyöt. Myös ompelua ja
yksinkertaista kankaankudontaakin opetetaan.
Samoin niini- ja kookosmattojen
kudontaa. Us. sokeat käyvät koulunsa
päätettyään hieromakurssin. Eräät
valmistuvat pianonvirittäjiksi ja jotkut
urkureiksi.
Sokeakala, Amblyopsis spelæus (ks. t.).
Sokea täplä ks. Silmä.
Šokeerata (ransk.), loukata siveellistä
tunnetta.
Sokeri. 1. Tav. kielessä sama kuin
ruoko-s. (ks. alempaa). Tätä saadaan
pääasiallisesti s.-ruovosta ja
s.-juurikkaasta (valkojuurikkaasta).
Ruoko-s:n valmistus: 16-18 kuukauden
ikäisinä s.-ruovot katkaistaan ennen
kukkimistaan, arvoton latva erotetaan,
runko katkotaan palasiksi, joista valssien
tai puristimien avulla puristetaan mehu.
Ruovossa on n. 90 % mehua ja tässä
14-20 % s:ia. Mehusta poistetaan
valkuaisaineet kalkilla ja keittämällä, jonka
jälkeen se haihdutetaan ja sen jälkeen
kiteytetään. Kiteet erotetaan siirapista
linkoamalla sentrifugissa. Näin saatu
raaka-s. lähetetään puhdistettavaksi
s.-tehtaisiin. — Juurikas-s:n valmistuksen
keksi v. 1747 saks. Marggraf.
S.-juurikkaan s:n-pitoisuus on 15-20 %.
Viljelyskentältä juurikkaat tuodaan uittokouruun,
jossa vesi niitä kuljettaa ja huuhtoo niistä
mullan. Elevaattori nostaa ne pesukoneeseen,
josta ne joutuvat vaakaan ja sitten
leikkuukoneeseen, joka leikkaa ne
viipaleiksi. Viipaleista poistetaan mehu
diffusionimenetelmän avulla siten, että puhdas
vesi tulee kosketuksiin jo uutettujen
viipaleitten kanssa ja s:n-pitoisempi vesi aina
sokerisempien viipaleitten kanssa.
Diffusionipatterin yhteydessä on
kuumennusputkisto (putkikalorisaattori), joka
kuumentaa mehun n. 80°:een. Mehu
puhdistetaan ja kirkastetaan kalkilla, liika
kalkki säestetään hiilihapolla
kyllästämällä ja mehu puhdistetaan
rikkihapokkeella sekä suodatetaan
suodatuspuristimella. Mehu, jossa on 12-13 % s:ia,
väkevöidään haihdutuskattiloissa 50-60 % s:ia
sisältäväksi sakeaksi mehuksi. Tämä
kiteytetään keittämällä, jonka jälkeen
kiteet erotetaan linkoamalla. Raaka-s.
sitten puhdistetaan ja valmistetaan
s.-tehtaissa kuten ruoko-s:kin. —
Sivutuotteena saatu siirappi ja melassi myydään
karjan ruoaksi tai viinan valmistukseen
y. m. tai erotetaan vielä niistä s. eri
menetelmän mukaan. — S:n puhdistaminen
l. raffinoiminen suoritetaan siten,
että raaka-s. liuotetaan kuumaan veteen,
joka siivilöidään, sen sekaan pannaan
kalkkia, liuos kyllästetään ja
suodatetaan ensin hiekka-, sitten
luuhiilisuodattimella, joka poistaa
värin, kalkki- y. m. suolat ynnä orgaaniset
aineet. Puhdistettu liuos valkaistaan
ultramariinilla ja haihdutetaan kiteiseksi
tyhjiökatti-loissa. S.-keot l. -topat
valmistetaan siten, että kidepuuro lasketaan
muotteihin ja lingotaan sentrifugissa, jolloin
vesi ja siirappi valuvat muotin kärjestä,
jonka jälkeen keot kuivataan. Pala-s.
puristetaan laatoiksi tai tangoiksi, jotka
sahataan paloiksi. Kide- l. kristalli-s,
on muodostunut kiteistä, fariini-s.
on valmistettu s:n-valmistuksen jälkituotteista,
kandi- (rinta-) s:ia
saadaan ripustamalla lanka kidemassaan,
jolloin syntyy suuria kiteitä.
2. Kem. Eräiden hiilihydraattien
yhteisnimitys. Osa näistä, polyoosit l.
polysakkaridit, hajaantuu
hydrolyysissa yksinkertaisemmiksi s.-lajeiksi;
toisia, monooseja l. monosakkarideja,
joista edelliset muodostuvat, ei
enää voi täten jakaa. — I. Monoosit
jaetaan hiiliatomien luvun mukaan
pentooseihin (C5H10O5), heksooseihin
(C6H12O6, luonnossa yleisimmät) ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
