Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sokerihappo-Sokeritauti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
heptooseihin (7 hiiliatomia);
kei-nollisesti on voitu valmistaa aina 10:kin
hiiliatomia sisältäviä monooseja.
A. Pentooseja ovat 1) arabikumista
saatava arabinoosi ja 2) puusta, oljista y. m.
saatava ksyloosi l. puu-s.; useissa
kasveissa esiintyvät pentosaanit
ovat näiden polyooseja ja hajaantuvat siis,
vettä luovuttaen, pentooseiksi. Pentoosit
eivät käy. — B. Heksoosit, jotka
ovat kaikki keskenään stereoisomeeriset,
ovat värittömiä, makeita, vaikeasti
kiteytyviä, eivät haihdu hajoamatta,
liukenevat helposti veteen, vaikeasti alkoholiin,
eivät eetteriin. Näitä ovat: 1) glykoosi
l. rypäle-s. (ks. t.), jolla on
runsas käytäntö m. m. sokerileipomoissa
ruokosokerin vastikkeena, vaikka sen
makeus onkin pienempi kuin tämän;
2) fruktoosi l. hedelmä-s.
esiintyy ed:n rinnalla makeissa hedelmissä
ja hunajassa, liukenee vähemmän helposti
kuin glykoosi, käy kuten tämäkin;
3) mannoosi, kova hygroskooppinen
massa, jota vastaava polyoosi esiintyy
kivipähkinän siemenvalkuaisessa, käy;
4) galaktoosi, maito-s:n
hajoamistulos, kiteinen, sulaa 168°:ssa, käy.
— II. Polyooseja nimitetään niitä
muodostavien monoosimolekyylien luvun mukaan
biooseiksi l. bisakkarideiksi
(2 molekyyliä monoosia), triooseiksi
l. trisakkarideiksi (3 molekyyliä).
j. n. e. A. Bioosit, jotka puolestaan
ovat keskenään isomeeriset (yhteinen kaava
C12H22O11), hajaantuvat hydrolyysin (jota
tässä tapauksessa sanotaan myös inversioniksi)
kautta kahdeksi molekyyliksi monoosia
(C12H22O11 = 2C6H12O6—H2O).
Tämän reaktsionin voi aiheuttaa joko
happo tai erikoinen käyteaine. Enimmät
bioosit käyvät vasta täten hajottuaan.
Biooseja ovat: 1) sellobioosi,
selluloosan hajaantumistulos, muodostuu 2
molekyylistä glykoosia, valmistettu myös
keinollisesti; 2) maltoosi l. mallas-s.
(ks, t.), jota syntyy tärkkelyksestä
diastaasin vaikutuksesta ja joka myös
muodostuu 2 molekyylistä glykoosia; käy
jo hajaantumatta; tärkeä välituote
mallasjuomateollisuudessa; 3) laktoosi l.
maito-s, (ks. t.) muodostuu
galaktoosista ja glykoosista; 4)
sakkaroosi l. ruoko-s., tav. kielen s.,
kiteinen, makea aine, joka helposti liukenee
veteen, sulaa 160°:ssa ja korkeammassa
lämpötilassa hajoaa karamelliksi;
invertoituu glykoosiksi ja fruktoosiksi, joiden
seos (invertti-s.) on optillisesti
vasemmalle kiertävä, kun ruoko-s. itse on
oikealle kiertävä. Luonnollista invertti-s:ia
on hunaja. — B. Luonnossa esiintyviä
triooseja ovat m. m. raffinoosi
l. melitoosi, joka invertoituu
glykoosiksi, fruktoosiksi ja galaktoosiksi,
ja gentianoosi, jonka muodostaa
kaksi molekyyliä glykoosia ja yksi fruktoosia.
Sokerihappo, kaksiemäksinen orgaaninen
happo, jota syntyy rypälesokerin, ruokosokerin
ja eräiden muiden hiilihydraattien hapettumana.
Kumimaista, veteen helposti liukenevaa.
Sokerijuurikas ks. Juurikas.
Sokeripalmu (Arenga saccharina),
Intiassa ja Sundasaarilla viljelty palmu;
tuottaa viiniä, sokeria, saagoa, kuituja.
Sokeriruoko (Saccharum officinarum),
meikäläisen järviruovon näköinen, 3-5 m
korkea monivuotinen heinäkasvi, jolla on
nivelikäs, 4-6 cm paksu sokerinpitoisen ytimen
täyttämä varsi, 5-7 cm leveät, yli 1 m:n pituiset
lehdet ja suuri, hohtavan valkoinen, varren
latvassa sijaitseva röyhy. Viljeltäessä s.
kumminkin kukkii harvoin. sato korjataan
sitäpaitsi jo ennen kukkimista. Lisätään tavallisesti
pistokkaista (varren latvaosan kappaleista).
Satoa korjattaessa varren tyvipuoli
leikataan 3-5 cm pitkiksi palasiksi, jotka
puserretaan valsseilla (vrt. Sokeri).
Puristusnesteestä valmistettua
ruokosokeria tuottavat runsaasti Itä-Intia, Kuba,
Jaava, Hawaiji-saaret. — S:n viljelys on
ikivanha, arabialaiset toivat sen Aasiasta
Välimeren maihin. 1800-luvulla syrjäytti
Euroopassa kukoistavaksi käynyt
sokerijuurikkaan viljelys s:n viljelyksen. Viime
aikoina on s:n viljelys taas voimistunut
uudempien viljelystapojen ja Euroopan
työpalkkain kohoamisen johdosta.
 |
Sokeriruoko. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
