Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Spektroheliografi-Spencer
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Yksinkertaisimmissa kojeissa taas havaintoputken
korvaa silmä. Värinhajoittavana osana on joko
särmiö tai hila. Edellinen
luo ainoastaan yhden spektrin, joka siksi on
valovoimainen. Epäkohtana on, että spektrin
violetti osa hajoaa enemmän kuin punainen osa,
joten jälkimmäinen tulee ahdetuksi ja edellinen
suhteellisesti valovoimattomaksi. Lasisärmiötä
voidaan käyttää spektrin näkyvän osan
tutkimiseen; infrapunaista spektriä varten
käytetään Sylviini-, ultraviolettia varten
kvartsi- tai fluoriittisärmiötä. Hila antaa
värittömän keskuskuvan raosta sekä
tämän molemmin puolin interferenssin
vaikutuksesta useita spektripareja,
vastaten 1, 2, 3 ... aallonpituuden
matkaeroa. Syntyvät spektrit yleensä peittävät
toisiaan osittain, ovat valovoimaltaan
heikommat kuin särmiön spektri, mutta
värinhajoaminen tapahtuu tasaisesti yli
koko spektrin (normaalispektri).
Hila saattaa olla myös kovero, jolloin
linssejä ei tarvita. — Kameran
varjostimelle syntyy raosta eri kuva kullakin
valoaallonpituudella. Raon kapeudesta ja
hajaantumisen suuruudesta riippuu
spektrin puhtaus ja s:n erittelykyky;
kuta enemmän eri kuvat peittävät
toisiaan, sitä vähäisemmät nämä ovat. —
Usein projisioidaan varjostimelle
vertausspektri tunnetusta valolähteestä tai
aallonpituusasteikko. Milloin s:iin ei ole
yhdistetty kameraa, syntyvät vastaavat
kuvat silmän verkkokalvolle havaintoputken
linssien tai yksin silmänlinssin välityksellä.
— Käytännön ja rakenteen mukaan s. jaetaan seuraavasti:
Spektroskooppi, yksinkertaisin s.,
pääasiassa spektrin laatutarkastelua
varten; käytetään myös monokromaattorina
(yksivärisen valon aikaansaamiseen, vrt.
Spektroheliografi). Tähtitieteellisessä
tarkoituksessa se yhdistetään us. kaukoputkeen.
Mikrospektroskooppi, pienikokoinen s.
yhdistettynä mikroskooppiin. Spektrometri,
hienolla raolla ja erittäin tarkoilla jakoympyröillä
varustettu spektrikoje, jolla voidaan suorittaa
tarkkoja valoaallonpituuden mittauksia.
Mittaukseen käytetään infrapunaisessa osassa
termoelementtiä, spektrin näkyvässä osassa
ja ultraviolettlosassa valokuvauskameraa
ja valonarkaa levyä (vrt. Värinherkkyys).
Spektrofotometri, koje, jossa
aallonpituuden ohella mitataan kunkin valolajin
intensiteetti. Koje on joko varustettu
kaksoisraolla valovoiman vertausta varten,
tai mittaus suoritetaan käyttämällä valokuvausta
ja harmaakiilaa (vrt. Valonherkkyys).
vrt. Värinhajaantuminen, Spektri.
Spektroheliografi (lat. ja kreik.),
spektrikoje auringon valokuvaamiseksi
monokromaattisessa valossa. Kaukoputkeen
on yhdistetty spektroskooppi ja sille tasolle,
mihin auringon spektri piirtyy, rakohimmennin,
joka päästää vain määrätyn värähdystaajuuden
valoa lävitseen. Auringon kulkiessa kojeen ohi
sen pinnan eri osat perättäin piirtävät
kuvansa rakohimmentimen alla olevaan
valonarkaan levyyn.
Spektroskopia (lat. ja kreik.), valon
tutkiminen sen spektrin (ja spektroskoopin) avulla.
Spekulantti (lat.), keinottelija,
pyrkijä. — Spekulatiivinen, spekulatsionin
luontoinen; yritteliäs. — Spekulatsioni.
1. Mietiskely. — 2. Liike-elämässä:
tulevaisten markkinasuhteiden ja niistä
todennäköisesti johtuvan hinnanmuodostuksen
edeltäpäin laskeminen ja arvioiminen
sekä myöskin tällaiseen edeltäpäin
arvioimiseen perustuva taloudellinen toiminta,
jonka tarkoituksena on saada voittoa
vastaisesta hintain vaihtelusta; keinottelu. —
Spekuloida, harjoittaa spekulatsionia;
pyrkiä johonkin asemaan y. m.
Speleologia (kreik.), luolatiede, oppi
luolista.
Speltti (Triticum spelta), vehnälaji
(toisten tutkijain mukaan tavallisen
vehnän laatu), jonka tähkälapakko on
hauras ja harvatähkyläinen ja jyvät
kiinteästi helpeiden ympäröimät. Viljellään
Etelä- ja Keski-Euroopan karuilla
vuoristoseuduilla, nykyisin kumminkin
verraten vähän.
Spemann [špē-], Hans (s. 1869),
saks. eläintieteilijä, prof. Freiburgissa
v:sta 1919, uraauurtavia tutkimuksia
kokeellisen morfologian alalta.
Spenaatti, pinaatti (ks. t.).
Spencemetalli [spens-], mustanruskea,
n. 150°:ssa sulava massa, jossa rikkiä ja
metallisulfideja. Käytetään tiivistysmassana.
Spencer [spensə], Herbert
(1820-1903), engl. filosofi. S:n filosofian
perusaatteena on kehityksen aate. Kaikkialla,
luonnossa ja ihmiskunnan elämässä,
tapahtuu jatkuva kehitys, evolutsioni,
jonka perusluonne on tämä: se on aina
„integratsionia", s. o. olevaisen l. aineen
kokoontumista hajanaisesta tilasta
suurempaan yhtenäisyyteen, hyvin usein
samalla „differentsiatsionia" l.
erilaistumista, s. o. olevaisen siirtymistä
yhdenlaatuisesta l. tasorakenteisesta
(homogeenisesta) olotilasta sekarakenteiseen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
