Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 349-350 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suistomaa-Sukeltajat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

päällekkäin asetetuista tukeista tehty
ohjausseinä.

Suistomaa l. deltta, joen suun
edustalle meren tai järven rannalle virran
kuljettamista liete- ja hiekka-aineksista
muodostunut maa, jossa joki jakautuu
moneksi suuhaaraksi. S:n tieteellinen
nimi deltta johtuu Niilin suistomaasta,
joka on kolmiomainen kuten kreik. A-kirjain.

Suitia, Syrjä (ks. t.).

Suits, Gustav (s. 1883), vir.
runoilija, Tarton yliopiston kirjallisuuden
prof. v:sta 1921. S. on Noor-Eestin (ks. t.)
henkinen johtaja. Julk. runokokoelmat „Elu
tuli", „Tuulemaa", jota pidetään Viron
kirjallisuuden korkeimpana saavutuksena,
ja „Kôik on kokku unenägu". [Kallas,
„Nuori Viro" (1918).]

G. Suits (N. Triikin hiilipiirros).

Suitset, hevosen ohjauslaite. S:ssa on
nahkaiset päitset l. päähiset ja kuolaimet
(ks. t.), joihin kiinnitetään ohjakset.
S:n nahkaosat, niskahihna, poskihihnat,
otsahihna, kurkkuhihna ja usein kuonohihna,
voidaan solkien avulla tehdä eri hevosille
tarkoin sopiviksi.

Suitsutus, useihin u&koiitoihm kuuluva,
jumalanpalveluksen yhteydessä tai erikseen
tapahtuva, hyvänhajuisten hartsien ja
palsamiaineiden polttaminen. Paras s.
saadaan Boswellia-kasvista. S:ta on
käytetty krist, kirkossa 400-600-luvulta
lähtien.

Sujotus, kutomateollisuudessa = silitys
l. prässäys.

Sukahäntäiset (Thysanura),
siivettömien lahkoon kuuluvia hyönteisiä,
joiden takaruumiissa 011 pitkiä sukasia.
S:iä on m. m. sokeritoukka (ks. t.).

Sukamadot (Chætopoda), nivelmatojen
alaluokka. Joka nivelessä on tav. 4
sukasta tai sukaskimppua neljässä
pituusrivissä pitkin ruumiin kylkiä tai
vatsapuolta. Sukaset toimivat liikuntoeliminä.
Niiden lukumäärän ja kiinnitystavan
mukaan s. jaetaan 2:een lahkoon: monisukaiset
(Polychæta) ja harvasukaiset
(Oligochæta). Edellisillä on runsaasti
pitkiä sukasia kimppuina, kimput ovat ihonystyräin
(parapodien l. käsnä jalkojen) päässä,
yksineuvoisia; harvasukaisten sukaset
ovat lyhyemmät ja harvalukuisemmat,
käsnäjalkoja ei ole, kaksineuvoisia. Edellisiä
ovat hieta- ja putkimadot,
jälkimmäisiä kastemato.

Sukellus. liinan erikoisia laitteita
ihminen voi viipyä veden alla vain pari
minuuttia, mutta s.-laitteiden avulla
useampia tunteja. Vanhin s.-laite oli
alhaalta avonainen s.-kello. Tavallisin
s.-laite on s.-puku, johon kuuluu tiivis
kumipuku kintaineen ja lyijyanturajalkineineen
sekä metallikypäröineen ynnä lyijyisine
rintapainoineen. Kypärään pumputaan ilmaa
letkujohdon kautta ylhäältä veden pinnalta.
Jotta sukeltajan hengittämä ilma ei sekaantuisi
kypärään tulleeseen ilmaan, käytetään n. s.
Denayrouzen säätäjää. Myöskin käytetään
happisäiliötä, josta sukeltaja saa
tarvitsemansa hapen, jolloin erikoinen
laite ottaa hiilihapon ja laskee annoksen
happea puhdistuneeseen ilmaan. Suurin
s.-syvyys on n. 60 m. Suuriin syvyyksiin
sukeltamista varten on rakennettu
sukelluspanssareita, joista vain
sukeltajan jalat ja kädet pistäyvät ulos, ja
joiden avulla voi kestää syvällä
vallitsevan suuren paineen.

Sukelluspanssari.

Sukelluslaiva ks. Vedenalainen laiva.

Sukeltajat (Dytiscidæ), kovakuoriaisheimo;
vesielämään mukautuneita petokuoriaisia. Toukat
raatelevia, sukkulanmuotoisia, suuaukko umpeenkasvanut,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>