- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
351-352

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sukeva-Sukuaseman loukkaaminen

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


mutta leuoissa on ruoansulatuskanavan
yhteydessä oleva tiehyt, jota myöten
toukka imee saaliistaan verta. Suomessa
n. 140 lajia, joista suurimmat kuuluvat
Dytiscus-sukuun (35-40 mm pitkiä).
Pienimmät (Hydroporus-lajit) ovat
n. 2-5 mm pitkiä.

Sukeva, rautatieasema Iisalmen-Kajaanin
rataosalla, Sonkajärven kunnassa, 39 km
Iisalmesta. Aseman lähellä maatalousvankila.

Sukkaatti, sitronaatti (ks. t.).

Sukkanauharitarikunta (engl. Order
of the Garter
), Englannin korkein
tähdistö, Edvard III:n perustama n. 1350.
Perintätiedon mukaan nimi johtuu siitä,
että kuningas asetti lemmittynsä
Salisburyn kreivittären sukkanauhan, joka
hovitanssiaisiissa, putosi, valtakunnan
korkeimmaksi kunniamerkiksi. Kuva ks.
Ritarimerkit.

Sukkula, syöstävä. ks. Kudonta.

Sukkulamadot (Nematoda), lajirikas
matoryhmä. Ruumis liereä, ohuen
sukkulamainen tai rihmamainen, niveletön.
Verisuonistoa ei ole. S:hin kuuluu vedessä
ja maalla eläviä muotoja sekä eläinten
ja kasvien loisia. Ihmisen loisia ovat m. m.
suolinkainen, kihomato ja trikiinit.

Sukkulapitsi, frivoliteetista (ks. t.)
käytetty suomenk. nimitys.

Sukkulentit (lat.), malto- l.
mehukasvit,
mehevä- ja löyhärakenteisia
kuivakkokasveja, joilla on limaista
solunestettä sisältävä vesisolukko. Tämän
paikan mukaan puhutaan varsi-s:sta
(kaktukset, eräät Euphorbia-lajit) ja
lehti-s:sta (maksaruohot, Agave, Aloë).

Suklaa ks. Kaakao.

Suksessiivinen (lat.), peräkkäinen,
vähitellen tapahtuva; vastakohta:
simultaaninen (ks. t.).

Suksessioni (lat.), seuraanto,
siirtyminen toisen tilalle hänen oikeuksiinsa
ja velvollisuuksiinsa. S. voi olla joko
singulaari- l. erikois-s. tai
universaali- l. kokonais-s.

Sukset ovat ammoisista ajoista olleet
tunnetut vanhassa maailmassa. Pohjoismaissa
nyk. käytetyt s. voidaan jakaa kolmeen
päätyyppiin. 1) Mäki-s. ovat
lyhyet, leveät, jokseenkin raskaat ja
lujatekoiset, etupainoiset. Käytetään
Norjassa ja Keski-Euroopan vuoristoissa,
meillä vain mäenlaskukilpailuissa. 2)
Tavalliset l. luisto-s. ovat pitkät,
soukat, vähän taka- tai tasapainoiset ja
soveltuvat parhaiten tasangoilla
hiihtämiseen. Niitä ovat meillä näihin asti
yleisesti käytetyt Ylitornion, Kajaanin ja
Haapaveden s. 3) Maasto-s. ovat
kahden edellisen välimuoto. Ne ovat nyk.
päässeet yhä yleisempään käytäntöön
sekä meillä että Ruotsissa, sitä mukaa
kuin harrastus maastokilpailuihin on
kasvanut. Tav. suoni, maasto-s.
tehdään 7,5-8 cm leveät ja 7-8 jalkaa
pitkät ja hieman takapainoiset, Kilpailumalli
on vähän kapeampi (kärkipuolelta 7, keskeltä
5,8, kannasta 6,2 cm). — Suksiaineksena
käytetään meillä yksistään koivua, ulkomailla
myös saarnea tai hickorya. S:n luistopinta
pidetään kunnossa paahtamalla, s. o.
lämmittämällä ja sivelemällä tervalla tai
voiteilla, joissa tervan lisänä on parafiiniä,
vahaa t. m. Meillä on suksi yleensä kiinnitetty
kippuran kengän kärkeen mäystimellä,
s. o. yksinkertaisella hihnasilmukalla,
mutta viimeaikoina ovat norjalaista tapaa
noudattaen erilaiset siteet päässeet
käytäntöön. — vrt. Hiihto.

illustration placeholder

Bergendahlin suksiside. 1 avattuna, 2-3 kiinni

ollessa eri puolilta nähtynä.


Suksiinihappo, meripihkahappo. —
Suksinaatit, meripihkahapon suolat.

Suksoli, dulsiini (ks. t.).

Suku (lat. genus), 1. Kasvit, ja eläint.,
lajia laajempi systemaattinen käsite. —
2. Kieliop. Sellainen eräiden kielten
omituisuus, että jokainen substantiivi on
joko maskuliini, feminiini tai neutri
(ks. n.). Kuhunkin s:uun kuuluvat sanat
muodostavat enemmän tai vähemmän
oman kieliopillisen muotokategorian, jolla
on pääasiallisesti yhdenmukainen
taivutus; tärkeintä on kuitenkin, että
substantiiveihin jollakin tavoin kuuluvilla
adjektiiveilla, lukusanoilla ja pronomineilla
on eri muodot eri s:ja varten. Eräissä
kielissä on aikaisempi s:n kolmijako
yksinkertaistunut. Suom.-ugr. ja monissa
muissa kielissä (esim. englannissa)
s.-jakoa ei ole.

Sukuaateli, aateli, jonka aateluus
perustuu syntyperään.

Sukuaseman loukkaaminen, rikos,
jonka tekee se, joka tahallansa tuo esiin
pettolapsen, s. o. esittää lapsen toisen
naisen synnyttämäksi kuin se todellisuudessa
on, taikka vaihtaa lapsen taikka
muulla tavalla tahallansa muuttaa tahi
polkee toisen sukuoikeutta (Rikoslaki
18:2). vrt. Sukuoikeuden anastus.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Feb 4 15:28:42 2022 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/4/0192.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free