Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 367-368 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sunjatsen-Suo

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Sunjatsen (1867-1925), kiinal.
vallankumousmies, lääkäri. Tehtyään
Kantonissa 1895 onnistumattoman
kapinayrityksen, toimi ulkomailla
vallankumouksen valmistamiseksi.
Vallankumous oli jo puhjennut S:n
saapuessa Kiinaan 1911, jolloin hänet
valittiin väliaikaiseksi presidentiksi.
Hän järjesti hallituksen Nankingiin
ja ryhtyi neuvotteluihin Juanšikain
kanssa estääkseen valtakunnan
jakautumisen Etelä- ja Pohjois-Kiinaan.
Mantšudynastian luovuttua vallasta 1912
S. erosi. S. ja hänen puolueensa,
kuomingtai, vastustivat
Juanšikaita, mutta kun kapinayritykset
epäonnistuivat, lähti S. 1913 maanpakoon.
Juanšikain kuoltua 1916 S. palasi
Kiinaan ja julisti eteläiset maakunnat 1917
itsenäisiksi. V. 1921 eteläkiinal.
parlamentinjäsenet valitsivat S:n Kiinan
presidentiksi. Mutta hänen vaikutusvaltansa
jäi vähäiseksi. S. kallistui viime
aikoinaan kommunismiin.

Sunjatsen.

Sunku, kunta Aunuksessa, Äänisjärven
pohjoispäässä.

Sunlight [sanlait] ks. Leverhulme.

Sunna (arab.) ks. Islami.

Sunniemi, maatila Ulvilassa. Kuulunut Fincke-
ja Horn-suvuille. Mainittu jo 1322.

Sunniitit, sunnan (ks. Islami)
kannattajat, oikeauskoiset muhamettilaiset.
vrt. Ši’iitit.

Sunnuntai (mruots,), oik. auringonpäivä;
viikon ensim. päivä, lepopäivä. S. ei alk.
ollut lepopäivä, vaan yhteiselle jumalanpalvelukselle
pyhitetty. Vähitellen rupesi kirkko- teroittamaan,
että jumalanpalveluksen takia oli työt
jätettävä. Ensim. s.-lepoa tarkoittavat
määräykset julkaisi Konstantinus Suuri, joka
tähdensi s:n merkitystä auringon
päivänä. Vasta 600-luvulla kiellettiin s.-työ
3:nnen käskyn perusteella. Tuomas
Akvinolaisen kautta tuli tämä käsitys kat.
kirkossa hyväksytyksi opiksi. Tätä
lakisuuntaista oppia uskonpuhdistajat
vastustivat. Luther teroittaa s:hiri
nähden kristityn vapautta, mutta
puolustaa levon merkitystä ruumiillisen
työn tekijöille. Augsburgin tunnustus
opettaa, että sabbattikäsky ei koske
U:ta T:ia. Englannin kirkossa
sitävastoin pantiin painoa 3:nnen käskyn
jatkuvalle pätevyydelle, jonka tähden kaikki
työt ja huvitukset s:na kiellettiin. Tämä
Englannin kirkon kanta on vaikuttanut
myös Euroopan mannermaan oloihin.
Paikoittain on syntynyt lahkoja, jotka
vaativat lauantain pyhittämistä (esim.
seitsemännen päivän adventistit). —
S:n-vieton suhteen on erotettava sen jumalan,
palveluksellinen ja sosiaalinen merkitys.
Edellisessä suhteessa s. on kirkon
jumalanpalveluspäivä ja on semmoisena ollut
kirkon perustamisajoista asti. Sosiaalisen
merkityksensä taas s. saa lepopäivänä.

Sunnuntaikirjain. Jos vuoden 7 ensim.
päivää merkitään kirjaimilla A—G, niin
vuoden s. on se kirjain, mikä sattuu
vuoden ensim. sunnuntain kohdalle. Tämän
avulla voidaan laskea, mikä viikonpäivä
sattuu kullekin vuoden päivälle.
Karkausvuosilla on kaksi s:ta, joista
jälkimmäinen on voimassa jälkeen
karkauspäivän. S. siirtyy vuodesta vuoteen
askelen kerrallaan taaksepäin (samoin
jokaisena karkauspäivänä).

v.	1927	1928	1929	1930	1931	1932	1933	1934	1935	1936
s.	B	A,G	F	E	D	C,B	A	G	F	E

Sunnuntaikoulu, pyhäkoulu (ks. t.).

Sunnuntaityö ks. Työväensuojelu,
vrt. myös Sapatinrikos. —
Sunnuntaivapaus ks. Työväensuojelu.

Suntio, kirkonvartija.

Sunujoki, Suununjoki, joki
Aunuksessa, alkaa Suunun järvestä, laskee
Kontupohjan lahteen Äänisjärven
luoteisrannikolle. 3 suurta koskea: Hirvas,
Porokoski, Kivatšu (ks. n.).

Suo, kasviyhdyskunta, jonka kasvien
jäännöksistä muodostuu s.-turvetta.
Turpeessa on hajaantumistilassa olevien
kasvijäännösten rakenne suureksi osaksi
säilynyt. Niistä voidaan usein määrätä,
mihin kasvisukuun, vieläpä lajiinkin
kuuluvat. S:itä muodostuu vesien
umpeenkasvamisen sekä tulvamaiden ja
tulvattoman metsämaan soistumisen kautta. —
Pehmeähköpohjaisissa matalissa järvissä
tai niiden lahdelmissa kasvaa runsaasti
kaislaa, kortetta, ruokoa, saroja y. m.
Tämän kasvillisuuden jäännöksistä
muodostuu pohjalle yhä paksunevia
turvekerroksia. Näitä peittävä vesikerros
ohenee, ja samassa määrässä ilmestyy
sammalia, usein ensin eräitä lehtisammalia,
sitten yhä runsaammin rahkasammalia.
Kaislamaiset kasvit häviävät, ja sijalle
tulee märille soille ominaisia ruohokasveja,
saroja y. m. Paikalle on silloin
muodostunut neva (ks. t.).
Sammalkasvillisuuden kasvaessa vuosittain

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>