Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 377-378 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suolahti-Suolisolmu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Suolahti, Gunnar (s. 1876), alk.
Palander, historiantutkija, Helsingin
Yliopiston ylim. prof. v:sta 1918. Teoksia:
„H. G. Porthan historiantutkijana" I, „H. G.
Porthan yliopiston opettajana", „H. G. Porthan",
,,Elämää Suomessa 1700-luvulla" I-II, „Suomen
pappilat 1700-luvulla", ,,Vuosisatain takaa",
,,Suomen papisto 1600- ja 1700-luvuilla".
— Suolahti, Hugo (s. 1874),
kielentutkija, G. S:n veli. Helsingin Yliopiston
germ. filologian prof. v:sta 1911, rehtori
1923-26, kansleri v:sta 1926. Julk.
saksa nk. kielitieteellisiä tutkimuksia.

G. Suolahti.

H. Suolahti.

Suola ja leipä, ihmisen ravintoaineiden
symboli, käytetty vieraanvaraisuuden
osoituksena (esim. Venäjällä vieläkin),
myös suojeluskeinona paholaista vastaan
ja kuuluu kat. kirkon kastetoimitukseen.

Suolajärvet ovat aro- ja
aavikkoseuduilla sijaitsevia laskujoettomia
järviä, joiden vesi on runsassuolaista ja
käy vuosi vuodelta yhä suolaisemmaksi
sen johdosta, että haihtuminen on
vuotuista sateentuloa suurempi. Eräiden s:n
suolanpitoisuus on hyvin korkea; esim.
Kuolleenmeren 25 %, Elton-järven n.
30 %, Armeeniassa olevan Wan-järven
33 %. Suolat ovat yleensä samat kuin
valtameren vedessä. Kyllästetyissä
liuoksissa kiteytyvät natriumsuolat,
kalsiumkarbonaatti ja kipsi, kun taas
magnesium- ja kaliumsuolat pysyvät liuenneina,
kunnes järvi kuivuu täydelleen.
Entisten s:n pohjaan syntyneet suolakerrokset
voivat helppoliukoisuutensa vuoksi säilyä
vain kuivassa ilmastossa tai savipeitteen
suojassa (esim. Stassfurtissa).

Suolakaivos ks. Vuorisuola.

Suolakivi, keittosuolanpitoinen
nuolukivi, joka asetetaan kotieläinten
nuoltavaksi niiden keittosuolantarpeen
tyydyttämiseksi.

Suolakkokasvit, halofyytit (ks. t.).

Suolakylpy, yleisesti käytetty
karkaiseva ja vahvistava kylpymuoto. S:yyn
käytetään joko merivettä tai
2-4-prosenttista suolaliuosta.

Suolanmuodostajat, halogeenit (ks. t.).

Suolat, kem. yhdistyksiä, joiden voi
ajatella syntyneen hapoista siten, että
näiden vety on korvattu metallilla tai
radikaalilla. S. on emäksen positiivisen
ionin ja hapon negatiivisen ionin yhtymä.
S: ja voi valmistaa antamalla
halogeenin suorastaan vaikuttaa metalliin,
liuottamalla metallia tai tämän oksidia tai
hydroksidia happoon, neutralisoimalla
hapon ja emäksen toisillaan, edelleen
käsittelemällä toista s:aa hapolla tai
antamalla kahden suolan vaikuttaa
toisiinsa, — Jos useampiemäksisen hapon
vetyioneista vain osa korvataan metallilla,
niin saadaan happamia s:ja; jos taas
suola sisältää hydroksyyliryhmän, niin
sitä sanotaan emäksiseksi s:ksi. Vahvan
hapon ja vahvan emäksen s:n liuos on
hyvin dissosioitunut; jos happo on heikko,
emäs vahva, niin liuos tapahtuvan
hydrolyysin vuoksi reageeraa emäksisesti,
päinvastaisessa tapauksessa happamesti. S:jen
liukenevaasuus vaihtelee laajoissa rajoissa.
Tavallisista s:sta ovat alkali-s:t,
nitraatit ja kloridit helppoliukoisia,
poikkeuksena lyijy-, hopea- ja merkurokloridi.
samoin sulfaatit, paitsi lyijy-, barium-,
strointium- ja kalsiumsulfaattia. S:jen
maku on yleensä suolainen tai katkera.

Suoli, sanan laajemmassa merkityksessä
= ruoansulatuskanava; ahtaammassa
merkityksessä mahalaukusta peräaukkoon
ulottuva ruoansulatuskanavan osa. S:n
eri osista ks. Ruoansulatuskanava.
Imettäväisten ohutsuolen seinämissä on
suolinestettä erittäviä suolirauhasia ja
samettimaisena nukkana sisäpintaa peittäviä
suolenpiitä. vrt. Ruoansulatus.

Suolikohju, tyrä (ks. t.).

Suolilieve (lat. mesenterium) on
selkärankaisilla suolta kannattavan
vatsakalvon osa, jossa on rasvakudossäikeitä,
verisuonia ja imurauhasia (s.-rauhasia).
— Suolilieverauhaset l.
mesenteriaalirauhaset, suoliliepeessä
olevat lukuisat pienet imurauhaset, joihin
virtaa suolistosta tuleva maitiaisneste ja
joista lähtevät imusuonet avautuvat
rintatiehyeii (ks. Imusuonet) alapäässä
olevaan maitiaissäiliöön. — Suolineste,
ohutsuolessa erittyvä ruoansulatusrieste.
S. muuttaa tärkkelys- ja sokerilajeja
yksinkertaisemmiksi sokereiksi. vrt.
Ruoansulatus.

Suolinkainen (Ascaris lumbricoides),
ihmisen, etenkin lasten, suolistossa
loisena elävä sukkulamato; koiras 15-25,
naaras 20-40 cm pitkä, n. 5 mm paksu.
Munat poistuvat ihmisestä ulostusten
mukana, niistä kehittyy kosteassa maassa
toukka, joka esim. kasviksien, multaisten
käsien y. m. välityksellä joutuu suuhun
ja suolistoon. S:t ovat joks. yleisiä
loisia, ja toisinaan niitä on samassa
yksilössä monta kymmentä, jopa pari sataa.
Tällöin ne aiheuttavat monenlaisia
ravitsemushäiriöitä ja kipuja. Vaarallisiksi ne
käyvät tunkeutuessaan sappi- tai muihin
ahtaisiin tiehyihin.

Suolisolmu, suolen tukkeuma, joka
syntyy siten, että suolen mutka kiertyy
akselinsa ympäri ja sen johdosta kuroutuu,
tai niin, että kaksi suolen mutkaa kääntyy
solmuun.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>