- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
379-380

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suolitaudit-Suomalainen puolue

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Suolitaudit. Yleisimmät s. ovat:
suolikatarri, useista erilaisista
syistä (sopimattomasta tai pilaantuneesta
ravinnosta, suoleen joutuneista
myrkyllisistä aineista tai bakteereista,,
verenkiertohäiriöistä y. m.) aiheutuva
suolen limakalvon tulehdus. Oireita:
ripuli, vatsakivut, toisinaan kuume. —
Kotimainen kolera ks. Kolera.
— Umpilisäkkeen tulehdus
(ks. t.).
Suolihaava, lavantaudin,
isuolituberkuloosin, syövän y. m. tautien
yhteydessä syntyviä suurempia tai
pienempiä haavoittumia, jotka aluksi
syntyvät suolen limakalvossa mutta
toisinaan syöpyvät suolen seinän
lihaskerrokseen ja voivat puhkaista suolen seinän
ja aiheuttaa vatsakalvontulehduksen.
Haavoista vuotaa märkää tai verta,
toisinaan vaivaa potilasta ripuli. —
Suolituberkuloosi liittyy usein
keuhkotuberkuloosiin, mutta voi myös esiintyä
itsenäisenä. Tuberkkelipesäkkeet
sijaitsevat tav. suolen seinämän imukeräsissä,
jotka lähiympäristöineen taudin
vaikutuksesta vähitellen muuttuvat
haavoittumiksi. Nämä syöpyvät syveminiksi,
aiheuttavat vaarallisia verenvuotoja,
voivat lävistää suolen seinämän ja johtaa
vatsakalvontulehdukseen. Oireet:
vatsakipuja, kuumetta, ripulia. —
Suolisyöpä esiintyy tavallisimmin
peräsuolessa ja kehittyy vyömäisesti suolen
ympäri kulkevaksi kasvaimeksi, joka
kuroo suolen aukkoa. Peräsuolessa se
aikaansaa kipuja, ulostuspakkoa,
verenvuotoa ja peräaukon sulkulihaksen
halvautumista, Tauti johtaa kuolemaan, ellei
kyllin aikaista leikkausta tehdä. —
Samoin oirein (ripulia, vatsakipuja,
suolien kurinaa y. m.) kuin monet
varsinaiset s. voivat myös ilmetä suoleen
kohdistuvat hermoston taudit, n. s.
suolineuroosit.

Suolityrä, tyrä (ks. t.). —
Suolityyfus, lavantauti (ks. t.).

Suolloselkä, Saariselän (ks. t.) toinen
nimitys.

Suomalainen (Finno), Jaakko
(k. 1588), Turun koulun rehtori,
Rantamäen kirkkoherra. Julk. katkismuksen,
rukouskirjan ja ensim. suomenk.
virsikirjan (vv:n 1580 ja 1582 välillä,
faksimilepainos 1927). — Suomalainen,
Kaarle Kustaa Samuli (1850-1907),
kirjailija, Sortavalan seminaarin matematiikan
lehtori 1880-1906. Julk. salanimellä Samuli S.
kertomuskokoelmat „Novelleja" (I 1876, II 1885)
ja „Kevään ajoilta", pikkunäytelmiä y. m.;
taitava suomentaja.

Suomalainen Lakimiesten Yhdistys,
suomenk. lakimiesten yhdistys, per. 1906.
Julkaisee aikakauskirjaa „Lakimies"
(per. 1903).

Suomalainen Liikesivistysrahasto ks.
Liikesivistysrahasto.

Suomalainen Lähetyskunta, Suomen
Deputatsioni (ks. t.).

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
ks. Duodecim.

Suomalainen Naisliitto, Helsinki, per.
1907 johtajatar Lucina Hagmanin aloitteesta.
Osastoja kaupungeissa ja maalaiskunnissa 29
(1927), jäseniä 1,600. Liiton osastot ovat
perustaneet ja kannattavat naisten ja lasten
huoltolaitoksia eri osissa maata.

Suomalainen Ooppera. Suom. Teatterissa
toimi lauluosasto 1873-79. Sen jälkeen
toimeenpantiin Helsingissä oopperaesityksiä
1891-92 Emmy Achtén ja 1902 Wagner-näytäntöjä
Maikki ja Armas Järnefeltin toimesta. V. 1911
syntyi Kotimainen Ooppera, jonka johdossa
olivat Edvard Fazer ja Aino Ackté. V. 1914
sen nimeksi tuli Suomalainen Ooppera, ja 1918
se sai Aleksanterin-teatterin vakinaiseksi
kodikseen. III os. p. 515-516 on kuva S:ssa
O:ssa esitetystä Madetojan oopperasta
„Pohjalaisia".

Suomalainen puolue, J. V. Snellmanin
herättämästä suomalaisesta kansallisuusliikkeestä
syntynyt valtiollinen puolue. Aikaisemmin erityinen
suomenmielisten puolue tuli esiin sanomalehdistössä,
jossa s:lla p:lla v:sta 1869 alkaen oli
pää-äänenkannattajanaan Uusi Suometar. Seuraavalla
vuosikymmenellä puolue esiintyi myös valtiopäivillä.
Aina 1890-luvulle saakka se taisteli etupäässä
virallisten oikeuksien hankkimiseksi
suomen kielelle sekä suomenk. oppikoulujen
aikaansaamiseksi. Puolueen aatteellisena
keskuksena. oli kuolemaansa saakka
J. V. Snellman, sen johtavaksi
henkilöksi tuli yhä enemmän G. Z. Forsman
(Yrjö-Koskinen), jonka rinnalla A.
Meurmanilla ja Jaakko Forsmanilla oli
huomattavin sija. Puolueen muodostivat
toiselta puolen osa sivistyneistöä, toiselta
valveutunut osa maan suom. kansaa,
pääasiallisesti suomenk. maataomistava
väestö. Tämän mukaisesti puolueella oli
säätyeduskunnassa enemmistö pappis- ja
talonpoikaissäädyissä, aatelistossa ja
porvarissäädyssä vain vähemmistö,
edellisessä aivan pieni. Hallituksessa
s:lla p:lla ei ollut varsinaisia kannattajia,
ennenkuin Yrjö-Koskinen 1882 kutsuttiin
Senaattiin. 1880-luvun lopulla alkoi s:ssa
p:ssa ilmetä hajaannusta, joka johti n. s.
nuorsuomalaisen ryhmän ja vihdoin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:38 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/4/0206.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free