- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
383-384

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suomalainen Puuliike o.-y.-Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

hänen „Kantele"-nimisen kansanrunokokoelmansa
julkaisemisessa. — Seuran erikoisalaksi on
muodostunut kansanrunoden ja
kansantietouden keräys ja tutkimus. Sen
kokoelmat sisältävät myös uskonnonhistoriallisia
ja sosiologisia aineksia. Folklorististen
ainesten julkaisemisesta mainittakoon
Lönnrotin toimittamien Kalevalan,
Kantelettaren, sananlaskujen, arvoitusten ja
loitsurunojen ohessa suurteos
„Suomen kansan vanhoja runoja" (v:n 1927
loppuun 12 osaa), satu-, taika-,
sananlasku- ja säveljulkaisut. Seuran
kokoelmien pohjalla ja sen kannatuksen
tukemana on syntynyt suom.
kansanrunoustiede, joka Kalevalan tutkimisessa
metodinsa, kehitettyään on vetänyt
vertailevan tutkimuksen piiriin loitsut, taiat,
sananlaskut, arvoitukset, sadut ja
sävelmät. — Toisena pääharrastuksena
S. K. S:n toiminnassa on ollut
suomen kielen tutkimus. Sanavarain
keruu alkoi seuran ensi aikoina
ja antoi tulokseksi Lönnrotin
„Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan". V. 1896
seura hyväksyi E. N. Setälän ohjelman
kolmea tieteellistä suomen kielen
sanakirjaa varten. Nämä olisivat 1) vanhan
kirjakielen sanakirja, 2) uuden kirjakielen
sanakirja ja 3) kansankielen sanakirja
(vrt. Suomenkielen sanakirjat).
Murteiden kieliopillista tutkimista seura
on tehokkaasti kannattanut ja julkaissut
viitisenkymmentä murretutkimusta y. m.
Kirjallisuuden historian
ulalta on julkaistu J. Krohnin
„Suomalaisen kirjallisuuden valheet", F. W.
Pippingin („Luettelo suomeksi präntätyistä
kirjoista", 1853-57), V. Vaseniuksen
(,,Suomalainen kirjallisuus 1844-1877"
ynnä lisäosat 1877-1900) ja S. Pakarisen
(„Suomalainen kirjallisuus", 1901-26)
bibliografiat sekä erikoistutkimuksia ja
-julkaisuja myös sivistyshistorian alalta.
Aineskokoelmista mainittakoon K.
Bergbomin, K. A. Gottlundin ja E. Lönnrotin
kirjalliset perut, kirjekokoelmia, Kiven
käsikirjoitukset sekä muotokuvakokoelma.
Suomen kielen käytännöllisen viljelyn
edistämiseksi ja kansalaissivistyksen
syventämiseksi seura yleisen
kustannustoiminnan ohessa on julkaissut teoksia
lainopin („Suomalainen lakiteos"), eri
tieteiden ja liike-elämän aloilta,
kurssi- ja sanakirjoja sekä klassikoiden
suomennoksia (m. m. P. Cajanderin kääntämä
„Shakespearen draamoja" ja „Filosofinen
kirjasto"). — Suomenk. kaunokirjallisuuden
hyväksi seura on paljon tehnyt. V. 1860 se
palkitsi Kiven „Kullervon", joka kuten Kiven
„Karkurit" ilmestyi „Näytelmistössä" (1861-67).
Vv. 1869-70 julkaistiin „Novelli-kirjastoa",
jossa esim. Kiven ,,Seitsemän
veljestä" ensiksi ilmestyi. Myöhemmin
seura on julkaissut Kiven sekä valitut
että kootut teokset. Sittemmin seura on
palkinnoilla ja apurahoilla edistänyt
kauno-, tieto-, tieteellistä ja
aikakauskirjallisuutta. — Julkaisut
muodostavat sarjan ,,Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran Toimituksia", joita 1834-1927
ilmestyi 173 n. s. „osaa" (osaan sisältyy
usein kokonainen sarja). Aikakauskirjaa „Suomi.
Kirjoituksia isänmaallisista aineista" on
julkaistu jaksot I-IV (kussakin 20 osaa) sekä
V jakson osat 1-3. — Kirjastossa
ovat tärkeimmät ne osastot, jotka sisältävät
vanhaa suomenk. kirjallisuutta tai koskevat suora,
kansanrunouden ja kirjallisuuden, suomen ja
sen sukukielten tutkimusta, Suomen
historiaa, muinais- ja maantiedettä.
Seuran tulot olivat 1927 yht. 1.565,350
mk., siitä valtioapua 261,000 mk.
Jäseniä oli 1927 n. 1,800. Rahastojen varat
olivat 31/12 1927 n. 3 milj. mk.
Rahastoista suurimmat ovat S. Aejmelæuksen
600,000:—, G. F. Ahlgrenin 186,000:—
sekä J. ja M. Lallukan 135,415: —.

illustration placeholder

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran talo

Helsingissä.


— Seuran talo valmistui 1890.
— Esimiehinä ovat toimineet E. G. Melartin
1831-33, J. G. Linsén 1833-41, Gabr.
Rein 1841-53, 1863-67, Fr. J. Rabbe
1853-54, Elias Lönnrot 1854-63, Math.
Akiander 1868-70, J. V. Snellman 1870-74,
Y. S. Yrjö-Koskinen 1874-92, A. Genetz
1892-1902, E. Aspelin-Haapkylä 1902-17
sekä K. Krohn v:sta 1917, sihteereinä
m. m. K. N. Keckman 1831-38, S. G.
Elmgren 1846-61, F. W. Rothstén 1870-1900,
A. R. Niemi 1900-09, E. A. Tunkelo
1910-27, A. Anttila v:sta 1927.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:38 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/4/0208.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free