- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
433-434

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suomen sotaväki

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Samoihin aikoihin ryhdyttiin Suomessakin
värväämään väkeä sotapalvelukseen.
Jalkaväki ja ratsuväki oli jaettu 200-600
miestä käsittäviin lipullisiin.

Kustaa II Aadolfin aikana toimeenpantiin
parempi järjestys. Suom.
jalkaväki jaettiin 2 rykmenttiin: Karjalan
Rykmentti (2,228 miestä) ja Suomen
Rykmentti (2,385 miestä). Kumpikin
jaettiin 9 lipulliseen. Ratsuväki jaettiin
komppanioihin. V. 1625 rykmenttejä
pienennettiin. Suomen joukkoja oli nyt
8 jalkaväen rykmenttiä (kussakin 1,200
miestä) ja 12 komppaniaa ratsuväkeä
(kussakin 125 miestä). Melkein kaikki
nämä joukot olivat mukana Kustaa
Aadolfin sodissa Liivinmaalla ja Saksassa,

Kaarle XI:n aikana pantiin toimeen
täydellinen muutos sotaväen
kokoonpanossa, kun ruotu jakolaitos (ks. t.)
perustettiin ja sotaväenotto lakkautettiin.
Samalla oli värväys myös käytännössä.
Ruotu jakoisten joukkojen tuli palvella
omassa maassa, kun taas värvätyt joukot
suorittivat linnapalvelusta
Itämerenmaakunnista. Ruotu jaon »perustalle
järjestettiin 7 jalkaväen rykmenttiä, kussakin
8 komppaniaa (yhteensä n. 7,000 miestä)
sekä 3 ratsuväen rykmenttiä, kussakin
1,000 miestä. Sitäpaitsi oli ratsuväkeä
vanha aatelislipullinen, johon Suomi otti
osaa 150 ratsumiehellä. Lisäksi
asetettiin vielä 670 ruotujakoista laiva- ja
kirvesmiestä. Kaarle XII:n aikana
Suomen joukot vietiin Liivinmaalle (1700),
ja suuri osa niistä oli mukana
kuninkaan sodissa Puolassa ja Venäjällä.
Ehtimiseen vaadittiin ruoduilta ja
ratsutiloilta lisäväkeä, „kolmikkaat",
,,kaksinnusväki", vieläpä täytyi asettaa aivan
uusia rykmenttejä. Vv:n 1741-43 sodan
aikana maamme ruotujakoinen armeija
kohosi 9,000 mieheen; sodan jälkeen
ryhdyttiin varaväen asettamiseen ja sitä
saatiin kokoon n. 3,000 miestä.

Upseerien koulutusta varten perustettiin
1779 Haapaniemen sotakoulu (vrt.
Kadettikoulu). Ruotu joukkojen
varaväki, täydennysmiehistö, tuli
vakinaiseksi, s. o. se oli olemassa
rauhanaikanakin, ja sitä kutsuttiin leirikokouksiin.
Sotajoukko lisääntyi täten 4,050
miehellä. Paitsi ruotujakoista armeijaa oli
tänä aikana Suomessa värvättyä jalkaväkeä
5,080 miestä ja värvättyä tykkiväkeä 933 miestä.

Senjälkeenkuin Suomi oli yhdistetty
Venäjään 1809, hajoltettiin suom.
joukot; sotaväen asettamisesta toistaiseksi
vapautettujen ruotujen ja ratsutilain oli
sensijaan suoritettava n. s. vakanssimaksuja.
Mutta 1812 asetettiin värväyksellä 2 jalkaväen
ja 1 jääkärirykmentti, jotka 1827 muutettiin
tarkkampujapataljooniksi ja 1830 lakkautettiin.
V. 1818 asetettiin Helsingin
Opetuspataljoona, joka 1827 muutettiin
Suomen Opetustarkkampujapataljoonaksi ja
korotettiin 1829 Suomen Henkivartioväen
Tarkkampu j apatal Joonaksi (ks.
Kaartin pataljoona). V. 1830
asetettiin ensim. Suomen Meriekipaaši
(meriväki) ja 1854 toinen samanniminen
meriväki, joka kuitenkin lakkautettiin
jo 1856. Ensim. Meriekipaaši lakkautettiin
1880. V. 1845 asetettiin värväyksellä
Suom. Krenatööritarkkampujapataljoona
(1,000 miestä). Vv. 1854 ja
1855 asetettiin 9 ruotujakoista suom.
tarkkampujapataljoonaa, joissa
kussakin oli 600 miestä. Itämaisien sodan
aikana oli maamme sotavoimissa yht.
5,400 ruotujakoista miestä. Sodan
loputtua ruotujakoisten pataljoonain
mieslukua vähennettiin 600:sta 320:een.
Krenatööritarkkampujapataljoona muutettiin
1857 Opetustarkkampujapataljoonaksi,
joka lakkautettiin 1859. Sen sijalle
perustettiin Hämeenlinnaan
Tarkkampujakoulu ja Opetustarkkampujapataljoona.
mitkä jo seur. v. lakkautettiin. V. 1867
ruotupataljoonat lopullisesti lakkautettiin.

Kysymys Suomen sotaväen muodostamisesta
yleisen asevelvollisuuden kannalle
herätettiin 1870-luvulla. Asevelvollisuuslaki
julkaistiin 1878. Ratsuväen ja
tykistön muodostaminen kuitenkin jäi
tulevaisuuden varaan. Asevelvollisuuslain
toimeenpanoa koskevia toimia oli m. m.,
että 1879 Helsinkiin asetettiin n. s.
Suomen Opetuskomppania (200 miestä), jonka
tuli harjoittaa alipäällystöä joukkoja
varten. V. 1881 tämä komppania
lakkautettiin ja aliupseerit jaettiin 8 uuden
tarkkampupataljoonan kesken.
Ensimmäiset asevelvolliset astuivat riveihin
1881. — Asevelvollisuuslain mukaan oli
9 tarkkampujapataljoonaa: Henkivartioväen
3:s Suomalainen, 1:nen Uudenmaan, 2:nen Turun,
3:s Vaasan, 4:s Oulun, 5:s Kuopion, 6:s Mikkelin,
7:s Hämeenlinnan, 8:s Viipurin.
Myöhemmin perustettu Rakuunarykmentti
(ks. t.) mukaan lukien maamme joukot
käsittivät rauhan aikana 5,600 miestä,
jotka sodan aikana voitiin lisätä 10,000
mieheksi. Jalkaväkipataljoonat oli jaettu
4 komppaniaan, Rakuunarykmentti
6 eskadroonaan. Lisäksi tuli reservi.
Reservi oli jaettu 32 komppaniaan, joita
oli neljä kussakin läänissä. Reservin
harjoituskokoukset pidettiin kesäisin, ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:13 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/4/0245.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free