- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
437-438

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suomen Sotilasaikakauslehti-Suomen säveltaide

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

herrnhutilaisista saks. sävelmistä, jotka
siirtyivät Kuotsiin ja sieltä Suomeen.
Työlauluja on Suomesta kerätty verraten
vähän. Tärkeimpänä ryhmänä ovat
paimensoitot ja -huhuilut. Tanssisävelmistä
vanhimmat ovat Karjalan ja Savon
vaski- ja jousikannelsoitot. Myöhemmät
tanssisävelmät ovat enimmiten viululla,
harvemmin klarinetilla soitettavia.
Niiden rakenne viittaa 1600- ja 1700-lukujen
länsieuroopp. taidetanssimusiikkiin.

Säveltaiteemme hist. kehityskulun
varhaisimmista vaiheista on vain niukkoja
tietoja, Mahdollisesti on pakanuudenaikainen
soitanto ollut sentapaista kuin
se nyk. on Pohjois-Venäjällä ja
Siperiassa asuvien suomensukuisten heimojen
keskuudessa. Kristinuskon mukana
saapui uusia, säveltaiteellisia vaikutelmia.
Sepitettiin omintakeisia, joskin
tyyliltään täysin gregoriaanisia sävelmiä
kansallisiin pyhimysjuhliin (esim. Pyhän
Henrikin sekvenssi ,,Cœtus noster lætus").
Teinilaulukokoelma ,,Piæ cantiones"
(ks. t.) sisältää melkoisen määrän
sävelmiä, jotka kenties ovat suom.
sävelniekkojen tuotteita. Kun
uskonpuhdistuksen jälkeen kansankieli otettiin
kirkoissa käytäntöön, sovellettiin lat.
messujen sävelmät suom. sanoihin.
Runomittaisiin virsiin lainattiin sävelmät
enimmäkseen ruots. ja saks.
koraalikokoelmista, mutta melkoinen osa
niistä oli myös kotimaista tuotetta. —
Kirkkomusiikin ohella virisi maallinenkin
säveltaide. Teinilaulusävelmien joukossa
on keskiaik. piiritanssisävelmiä.
Epäilemättä myös monet nyk.
kansanlauluistamme juontuvat keskiajan
ritarilauluista, Silloisen soitinmusiikin laatua
ilmaisevat vanhojen kirkkojemme
maalaukset, joissa esiintyy kaikenkaltaisia
kansanomaisia soittimia: säkkipillejä,
viuluja, huiluja y. m. Juhana-herttualla
mainitaan 1557 olleen Turussa
5-miehinen hoviorkesteri. 1600-luvulla oli
Turussa vakinainen kaupunginsoittajien
ammattikunta. Musiikkitieteen
harrastusta todistavat myös eräät
yliopistolliset väitöskirjat. Yliopiston ensim.
musiikinjohtaja oli K. P. Lenning
(1741-89). Varsinaiseen taiteellisuuteen
suuntautui Turun musiikkielämä 1700-luvun
lopulla ,,Aurora"-seuran kautta, jonka
musikaaliset jäsenet 1790 perustivat
,,Åbo musikaliska sällskap"-nimisen
musiikkiseuran, joka pani toimeen
orkesterikonsertteja sekä musiikkikursseja.
Seuran toiminnan keskeytti sota 1809.
Rauhan palattua olivat Turun musiikkielämän
etupäässä yliopiston musiikinjohtajat
Salgé ja Downer sekä mieskvartetin johtaja,
urkuri Nyberg. Niihin aikoihin esiintyi
ensim. suom. säveltäjä Crusell.

Kun yliopisto muutettiin Helsinkiin,
siirtyi säveltaiteellistenkin pyrkimysten
painopiste Turusta uuteen
pääkaupunkiin. V. 1828 täällä perustetusta
kvartettilauluseurasta kehittyi Akateeminen
Musiikkiseura, jonka iltamissa esitettiin
1833 Mozartin ja Haydnin sinfonioja.
Seura lakkasi toimimasta 1835, jolloin
sen sijalle astui Paciuksen perustama
uusi Musiikkiseura, josta S. s:n
omaperäinen kansallinen kehitys alkaa. Sen
johdossa olivat ensimmältä saksalaissyntyiset
Pacius ja Faltin, jotka
sen suuntasivat saks. romanttisen ja
klassillisen säveltaiteen parhaita
ihanteita kohti, vaikka jo heidänkin
tuotteissaan ilmeni vaikutteita myös suom.
kansallisista sävelaiheista. Heidän
rinnalleen versoi sitten nuori suom.
säveltäjäpolvi (Collan, von Schantz y. m.),
jonka teokset pääasiallisesti liikkuivat
lyyrillisen soolo- ja kuorolaulun alalla.
Kansansävelmien keräys oli sillävälin
päässyt vauhtiin, ja huomio kohdistui
siihen, mikä niissä tuntui kansalliselta
ja omaperäiseltä. 1880-luvulla kohosi
suom. sävellystuotanto korkeamman
kuoro- ja orkesteritekniikan tasolle
(Wegelius, Kajanus) ja samalla
alkoi tietoisesti tyylitelty kansallinen
sävellyssuunta päästä etualalle
Kalevala-aiheineen ja suom. kansanmusiikin
mukaisine rytmeineen ja sävelkulkuineen
(Kajanus).

Jo 1870-luvulla oli Suom. Oopperaa
yritetty ylläpitää suurin uhrauksin.
V. 1882 perustettiin Filharmoninen
Seura (Kajanus) sekä Helsingin
Musiikkiopisto (Wegelius). Lukkari-urkurikouluja
syntyi Turkuun (Pahlman), Helsinkiin (Achté)
ja Viipuriin (Sivori). Musiikinharrastus
levisi maaseutukaupunkeihinkin. Perustettiin
orkestereja ja toimeenpantiin yleisiä
laulujuhlia. 1890-luvulta alkaen on S. s.
voimakkaasti kohonnut yleiseuroopp. tasolle.
Säveltäjien eturivissä on Sibelius.
Muistakin säveltäjistämme useat ovat käsitelleet
vaativimpia ja laajimpia sävellysmuotoja,
kuten sinfonian ja sinfonisten runoelmain
(Furuhjelm, Ikonen, Järnefelt, Kuula,
Madetoja, Melartin, Mielck),
oopperan
(Krohn, Launis, Madetoja, Melartin,
O Merikanto, Palmgren)
ja oratorion,
(Krohn). Lyyrillisellä alalla ovat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Feb 4 15:28:42 2022 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/4/0247.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free