- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
441-442

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suomen Säveltaiteilijain Liitto-Suomen taide

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

veistoksiueeu, y. m. kirkollisine esineineen.
— Ulkopuolella kirkollista rakennustoimintaa
ansaitsevat mainitsemista vain
muutamat linnarakennukset kuten
Turun, Hämeen, Viipurin ja Olavinlinna,
joista ensinmainittu nelikulmaisine
torneineen muistuttaa romaanisia
rakennuksia, kun taas viimeksimainitun
pyöreät tornit osoittavat kehittyneempää
linnatekniikkaa. — Uskonpuhdistuksen
jälkeen ei aluksi paljon uusia kirkkoja
rakennettu. Vanhat kirkot kalkittiin
aikaa myöten sisältä valkoisiksi ja
saarnastuolit ja alttarilaitteet uusittiin ajan
hengen mukaisesti renessanssi- ja
barokkityyleihin. Myös ovat mainittavat
kellotapulit, joiden eloisat rajapiirteet
barokkiajan makusuunta on luonut.
Maallisista rakennuksista on merkittävimpiä
Eerik Flemingin 1545 rakennuttama linnamaisen
jylhä Kuitian (ks. t., kuva) kartano.

1600-luvun keskivaiheilla, jolloin
Ruotsissa rakennettiin uhkeita aatelislinnoja,
ilmaantui meilläkin tällä alalla
jonkinlaista virkeyttä. Herraskartanoista
mainittakoon Herman Klaunpoika Flemingin
1655 uusima ja kahdella kerroksella
korottama Louhisaaren (ks. t., kuva)
kartano. Merkityksellisemmät ovat
myöhemmän kustavilaisen ajan kartanot kuten
Mustio, Joensuu (ks. n., kuvia) y. m.
1600-luvun lopulla ja etenkin 1700-luvulla
rakennettiin jälleen paljon kirkkoja,
useimmat puusta. Näiden rakennustapa
kehittyykin sangen mielenkiintoiseksi.
Pohjasuunnitelmaltaan ovat vanhimmat
näistä kivikirkkotyypin mukaisesti
suorakaiteenmuotoisia, myöhemmin tuli sen
rinnalle tavalliseksi n. s. ristikirkko.
Ulkoasuun nähden on puukirkoilla sama
koruttomuus kuin kivikirkoilla.
Päätyseinien asemesta tapaa niissä usein
jyrkästi viiston kattolappeen, ja katot ovat
vaikuttavasti peitetyt toisinaan
vasituisiin kuoseihin järjestetyillä
lautapaanuilla. Useat 1600- ja 1700-luvun
kirkoista ovat suoni, kansanmiesten tekemät.
Kuvia ks. Keuru, Paltamo.

Kustavilaiselta ajalta on mainittava
Vaasan hovioikeuden rakennus
(Adelcrantzin piirustusten mukaan, nyk.
Mustasaaren [ks. t., kuva] kirkkona), sekä
Turun (ks. t., kuvaliite) akatemiarakennus
(rakennettu Bassi’n johdolla).

Suomen erottua Ruotsista alkaa
rakennustaiteessamme uusi kehityskausi.
Charles Bassi’n, vasta perustetun
Intendenttikonttorin ensim. yli-intendentin
erottua 1824 tuli tähän toimeen
Engel. Hän pysyi johdonmukaisesti
koko elämänsä uusklassillisessa tyylisuunnassa.
Tunnusmerkillistä hänen töilleen on
selväpiirteinen jäsentely ja jäykkä
suoraviivaisuus. Engelin kuoleman jälkeen seurasi
rakennustaiteellisessa kehityksessä pitkä seisaus.
Maaseudun osittain vilkaskin rakennustoiminta,
josta esimerkkeinä ovat suom. Granstedtin
herraskartanot, kirkot y. m., ei sekään jaksa
tuoda esille merkitsevämpää. Ulkomaalaisista
arkkitehdeista, joiden kykyyn yhä turvauduttiin,
mainittakoon ruots. Chiewitz. Chiewitzin
oppilaista ovat mainittavat F. A. Sjöström
ja Th. Höijer, joka enemmän kuin kukaan
muu Engelin jälkeen on määrännyt eräiden Helsingin
osien luonteen. Ensim. kotimaassa opiskelleet suom.
arkkitehdit ovat Seb. Gripenberg ja
G. Nyström.

1890-luvun lopulla alkoi maassamme rakennustaiteen
alalla uusi virkeä luomiskausi. Taiteen tuli olla
tosi, muotojen nykyaikaisten rakenteiden mukaiset
ja rakennusten ulkonaisestikin kuvastaa
tarkoitustaan. Eri rakennusaineita oli
käsiteltävä niiden luonteen mukaisella tavalla
ja rehellisesti näytettävä kivi kivenä,
rauta rautana j. n. e. Ensim. tämän ajan
meikäläisissä töissä uusien periaatteiden
sovelluttaminen on varsin varovaista
kohdistuen etupäässä fasadiaineenkäsittelyyn,
kuten Vaasan Osakepankin talossa
Helsingissä (ruots. Settergren toiminimessä
Grahn-Hedman-Wasastjerna), Yhdyspankin talossa
Aleksanterink. varrella Helsingissä (G. Nyström),
Kansallisteatterissa (O. Tarjanne). Uusi suunta alkoi
saada sisäistä voimaa ja kantavuutta
vasta näihin aikoihin syntyneestä
kansallisesta virtauksesta. Toiselta puolen
huomio kiintyi keskiaikaisiin kirkkoihimme
ja linnoihimme, samalla kuin ornamenttiaiheet
haettiin kotimaisesta kasvistosta
ja eläinkunnasta. Mutta uudemmalla
englantilaisellakin rakennustaiteella,
varsinkin sisustusalaa käsittelevällä, on
tärkeä osansa. Ominaista suunnan
monipuolisille pyrkimyksille on myös, että
se yritti aikaansaada läheistä
vuorovaikutusta ja yhteistyötä eri taidealojen
kesken. Merkillepantavaa tässä suhteessa
on taiteilija Gallen-Kallelan
vaikutus nuoren polven arkkitehteihin. —
Ylempänä mainittuja aatteita ovat
uraauurtavasti toteuttaneet arkkitehdit
Gesellius, Lindgren ja Saarinen
m. m. Pariisin paviljongissa, Pohjolan
(ks. t., kuva) talossa (Helsingissä) ja
Kansallismuseon (ks. t., kuvaliite)
rakennuksessa. Valaisevana esimerkkinä Pariisin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0249.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free