Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suomi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Pohjois- ja Etelä-S:n laamannikuntaan,
Hämeen erämaiden asuttamiseen ryhdyttiin
y. m. Mutta hallinnossa vallitseva
yleinen sekasorto ja mielivalta
synnyttivät tyytymättömyyttä kansassa:
täälläkin yhdyttiin 1434 Engelbrektin
vapausliikkeeseen, ja eräs v:n 1438
loppupuolella Ylä-Satakunnassa puhjennut
talonpoikaiskapina saatiin ainoastaan piispa
Maunun väliintulolla hillityksi. Kaarle
Knuutinpojan ollessa 1442-48
linnanisäntänä Viipurissa syttyi taas sota
Inkerinmaan rajalla. Savolaisten ja
hämäläisten rajariidat koetti Kaarle
sovittaa maakuntien rajan tarkalla
käynnillä (1446, 1452). Sten Sturen
tultua hallitukseen puhkesi suuri
venäläissota (1473-97). Vaara oli entistä
uhkaavampi, koska S:ea vastassa ei ollut
vain Novgorod, vaan yhdistynyt Venäjä.
Vv. 1475-77 rakennutti Viipurin
linnanisäntä Eerik Akselinpoika Tott
Savoon Olavinlinnan rajaseudun turvaksi.
V. 1495 tapahtui venäläisten päähyökkäys
Viipuria vastaan, mutta sen torjui
onnellisesti Knut Posse kuuluisalla
„Viipurin pamauksella" (30 p. marrask.).
Svante Sturen aikana (1504-12)
syttyneessä Juutin sodassa Tanskan
laivaston päällikkö Otto Rud ryösti Turun
elok. 1509. Sten Sture nuoremman
kuoltua 1520 sekasorto kohosi
ylimmilleen. Piispa Arvi Kurki, joka
kuului Ruotsin kansalliseen puolueeseen,
ja muut S:n herrat oli sisällytetty
Tukholman antaumuksessa 1520
luvattuun anteeksiantoon, mutta siitä
huolimatta kohtasi heitä Kristianin kosto, ja
muutamat heistä mestattiin. Arvi-piispa
hukkui (toukok. 1522) yrittäessään paeta
Ruotsin puolelle. Tähän aikaan oli
Kustaa Eerikinpoika Vaasa jo aloittanut
vapaussodan.
Katolisuuden aikakaudella olivat
vähitellen ruots. hallintolaitos ja katolinen
kirkkojärjestys vakiintuneet Suomeen.
Kun Maunu Ladonlukko 1279 oli suonut
verovapauden ratsain sotapalvelusta
suorittaville, syntyi S:ssakin kotimainen
vapaamiessääty, ja vaikka päälinnojen hallitus
tavallisesti olikin ruots. suurmiesten
käsissä, olivat kuitenkin heidän apulaisensa,
oikeusvirkamiehet ja voudit yleensä oman
maan miehiä. — Kaupunkeja oli
keskiajalla S:ssa kuusi: Turku, Ulvila, Viipuri.
Porvoo, Rauma ja Naantali, joiden lisäksi
tuli Venäjän Karjalassa Käkisalmi.
Kauppa oli suurimmaksi osaksi
hansakauppiaiden käsissä. Varsinaisten
kaupunkien ohella oli, nimenomaan
Pohjanmaalla, n. s. ,,satamia" eli
markkinapaikkoja, joissa kauppiaat tiettyinä
vuodenaikoina kävivät kauppaa maalaisten
kanssa. Erityisesti on vielä mainittava
pirkkalaisten (ks. t.) kaupankäynti
Pohjan perillä. Rahapaja oli 1400-luvulla
Turussa. Olojen kehitykseen oli kat.
kirkolla sangen huomattava vaikutus. V:sta
1366 keskiajan loppuun on Turun
piispanistuimella vain kotoisia miehiä ja useat
niistä, kuten Maunu Tavast, Kort
Bitz, Maunu Särkilahti ja Arvi Kurki,
ovat voimakkaasti vaikuttaneet
valtiolliseenkin elämään. Kirkko
etupäässä piti huolta siitä, että opille ja
taiteelle keskiajalla maassamme
jotakin arvoa annettiin. Sen ylempiin
virkoihin vaadittiin ulkomaiden
opinahjoissa suoritettu opiskelu. Kouluista
oli tärkein Turun katedraalikoulu.
Luostareita oli kuusi: dominikaaniluostari
Turussa ja Viipurissa, fransiskaaniluostari
Viipurissa, Raumalla ja Kökarissa
ja birgittalaisluostari Naantalissa.
Kirkolliseen elämään liittyivät myös
sairaalat, n. s. pyhänhengen huoneet, Turussa
ja Viipurissa. Piispojen ponnistuksista
huolimatta kat. kirkon vaikutus kansan
mieleen jäi jotenkin pintapuoliseksi.
V. 1441 tehtiin kirkolliskokouksessa
päätös, että muutamat rukoukset olivat
käännettävät kansan kielelle ja luettavat
määrättyinä pyhäpäivinä, ja 1492 Maunu
Särkilahti uudisti määräyksen.
Uskonpuhdistuksen aika (1523-1617).
Jo 1521 Kustaa Vaasa oli saanut
suurimman osan Ruotsia valtaansa, mutta
vasta 1523 tanskalaiset karkoitettiin
Tukholmasta ja S:sta, ja sam. v. hänet
valittiin kuninkaaksi. Uskonpuhdistus pantiin
toimeen. Sen toteuttajat olivat Pietari
Särkilahti, Martti Skytte ja
Mikael Agricola, joista
viimeksimainittu tuli suomenk. kirjallisuuden
isäksi. Hallinnossa aikaansaatiin
jommoinenkin järjestys. Taloudellista edistystä
Kustaa harrasti erinomaisella innolla.
Hansaliiton kauppavallasta tehtiin loppu
ja 1550 julkaistiin S:lle erityinen
purjehdus- ja kauppasääntö. Siinä määrättiin
myös Helsingin kaupunki perustettavaksi.
Tärkeä toimenpide oli Sisä-S:n erämaiden
asutus, jossa kuninkaan uutterimpana
auttajana oli Savonlinnan isäntä
Kustaa Fincke. Kuninkaan- l.
latokartanoiden perustamisella koetettiin lisätä
kruunun maatilain tuottavuutta, ja niissä
harjoitettu maanviljelys vaikutti
ympäristöön. V. 1554 S. jaettiin kahteen,
Turun ja Viipurin, hiippakuntaan.
Kustaan hallituksen lopulla syttyi 1555
rajarettelöistä (Riitamaa) lyhytaikainen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
