Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suomi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Venäjän sota. Kuningas oli sodan vuoksi itse
tullut Suomeen ja perusti (kesäk. 1556)
S:n herttuakunnan pojallensa Juhanalle.
Juhana oleskeli paljon S:ssa ja
järjesti komean hovin Turun linnaan.
Eerik XIV:n noustua valtaistuimelle
1560 alkoi eripuraisuus veljien kesken
ja kehittyi lopulta, kun Juhana
vastoin Eerikin tahtoa oli nainut
Puolan kuninkaan sisaren Katariina
Jagellonican, veljessodaksi. Turun linna
valloitettiin (elok. 1563), herttua vietiin
vankina Ruotsiin ja menetti
herttuakuntansa. Juhana-herttua oli ajatellut
valtansa laajentamista Suomenlahden
eteläpuolellekin, Eerik XIV omaksui
tämän ajatuksen ja Klaus Kristerinpoika
Horn taivutti (kesäk. 1561)
Tallinnan ja Harjumaan ynnä
Virumaan ritariston tunnustamaan Ruotsin
vallan. Seitsenvuotinen pohjoismainen
sota (1563-70) Tanskaa, Lyypekkiä ja
Puolaa vastaan häiritsi merirosvouksineen
S:nkin kauppaa. Juhana III:n aikana
(1568-92) puhkesi sota Venäjää vastaan
jo 1570 ja jatkui v:een 1595. Hannu
Björninpoika Lejon ja Henrik
Klaunpoika Horn torjuivat
venäläisten rynnäköt Tallinnaa vastaan, ja
1580 Pontus De la Gardie ja
Kaarle Horn valloittivat
Käkisalmen, Narvan ynnä useat Viron linnat.
Näiden voittojen johdosta Juhana 1581
antoi S:lle suuriruhtinaanmaan arvon.
Pohjan perillä venäläiset hävittivät Oulun
seutuja ja S:sta kostettiin Venäjän
Karjalassa (Juho Vesainen). Vihdoin tehtiin
rauha Täyssinässä 1595. Ruotsin valta
Virossa tunnustettiin, ja S:n pohjoisen
rajan tuli päättyä Jäämereen
(Näytämönvuonoon). — Juhanan aikana vallitsi
hallinnossa suuri sekasorto, ylimääräiset
verot näännyttivät kansan, aateliston
mielivalta kasvoi, ja Juhanan
katolismieliset liturgiapyrinnöt sytyttivät
uudestaan uskonnollisen taistelun. Turun
piispaksi nimitettiin 1583 Ericus Erici,
joka alistui Juhanan liturgiaan. Kaikki
tämä valmisti sitä sisäistä sotaa, joka
Juhanan kuoltua syttyi hänen poikansa,
katolisen Sigismundin, ja veljensä,
Kaarle-herttuan välillä. Sigismundin paras
tuki oli S:n käskynhaltija Klaus
Fleming, joka tukahdutti talonpoikain
nostaman nuijasodan. Flemingin kuoltua
Kaarle 1599 valloitti S:n ja mestautti
useat vastustajansa. Kaarle IX:n
hallitusaikana (1599-1611) järjestys
palautettiin valtakuntaan. Oulu ja Mustasaari
(myöhempi Vaasa) perustettiin.
Pohjois-Pohjanmaan rajan suojaksi rakennettiin
Kajaanin linna. Kaarle suunnitteli S:n
rajojen ulottamista Jäämereen ja
Vienanmereen asti. V. 1609 tehtiin
Viipurissa liitto Vasilij Šuiskijn kanssa, joka
lupasi luovuttaa Käkisalmen läänin
Ruotsille. Jaakko De la Gardie
ja Evert Horn saapuivat Moskovaan
asti ja valloittivat Luoteis-Venäjän (1611
Käkisalmen ja Novgorodin, 1612
Pähkinälinnan). Puolaa vastaan oli
huonommalla onnella käyty sotaa Liivissä, ja
lisäksi syttyi Kaarlen viimeisenä
elinvuonna sota Tanskaa vastaan.
Kustaa II Aadolfin täytyi Knäredin
rauhassa 1613 luovuttaa Lapin rannikko
Tanskalle, jotavastoin 1617 Stolbovan
rauhassa Käkisalmen lääni ja
Inkerinmaa tulivat Ruotsille. Kustaa Aadolf
avasi 1616 Helsingin maapäivät, joille
oli kutsunut S:n maasäädyt
neuvottelemaan varustustoimenpiteiistä.
Ruotsin mahtavuuden aika (1617-1721).
V. 1623 perustettiin Turun hovioikeus.
Itä-S:n kirkollisten olojen järjestämiseksi
nimitettiin 1618 uudestaan eri piispa
Viipurin hiippakuntaan, johon
Käkisalmen lääni ja aluksi myös Inkerinmaa
yhdistettiin. V. 1621 sota Puolaa vastaan
alkoi uudelleen Liivinmaalla ja siirtyi
1626 Preussiin. V:sta 1630 suomalaiset
ottivat kunniakkaasti osaa 30-vuotiseen
sotaan. Kristiina-kuningattaren
holhoojahallitus (1632-44) määräsi kreivi
Pietari Brahen S:n kenraalikuvernööriksi
(1637-40); toistamiseen hän oli tässä
virassa 1648-54. Monella matkalla hän
tutustui maan oloihin ja ryhtyi
poistamaan vallitsevia epäkohtia. Hallintoa ja
verotuslaitosta tarkastettiin ja
uudistettiin, postilaitos pantiin kuntoon (1638),
kulkuneuvoja parannettiin, Helsinki
siirrettiin uuteen paikkaan (1640) ja
kymmenkunta uutta kaupunkia perustettiin.
Uusia kouluja perustettiin, niinikään
Turun yliopisto (vihitty 15/7 1640). Piispa
Rothoviuksen myötävaikutuksella
saatiin koko Raamattu painetuksi (1642).
Mutta suurin osa talonpolkaisväestöä oli
vajoamaisillaan aatelin maaorjuuteen, ja
kruunun verot painoivat raskaammin sitä
kuin muuta väestöä.
Uskonpuhdistuksen toimeenpano oli
aluksi haitaksi sivistyslaitoksille. Mutta
se tuli kansankielisen kirjallisuuden ja
ensim. kansanopetuksen alkajaksi.
Agricola, Juusten, Eerik Sorolainen
olivat eteviä kirkon esimiehiä, jotka
väsymättä toimivat kansan valistamiseksi.
Rothovius (piispana 1627-52)
ryhtyi pontevasti poistamaan
katolisuuden jätteitä ynnä taikauskoa ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
