- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
491-492

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suomi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

perustuslakeja ei tahallisesti loukattu.
Painotuotteita tuli valvomaan
sensuurikomitea 1829, ja sensoreita asetettiin
muutamiin kaupunkeihin. V. 1850
annetussa asetuksessa kiellettiin suomeksi
painattamasta muuta kuin uskonnollista
ja taloutta käsittelevää kirjallisuutta.
Kenraalikuvernöörinä oli kenraali
Zakrevskij (1823-31), ja hänen jälkeensä
ruhtinas Menšikov (1831-55). Mutta
kun tämä oleskeli Pietarissa, asetettiin
S:een sijaisia. S:n Asiain Komitea
lakkautettiin 1826 (asetettiin uudelleen
1857). Ministerivaltiosihteerinä toimi
kuolemaansa asti (1841) kreivi
Rehbinder, jonka seuraajaksi nimitettiin kreivi
Alexander Armfelt (1841-76). Us.
etenkin taloudellisia uudistuksia saatiin
toimeen. Senaattori L. G. von
Haartmanin
toimesta poistettiin liikkeestä
Ruotsin seteliraha ja hopearupla
määrättiin (1840) ainoaksi lailliseksi rahaksi,
veroparselien lukua vähennettiin, Saimaan
kanava rakennettiin, Mustialan
Maanviljelysopisto perustettiin, uudessa jaossa
läänien luku lisättiin 8:ksi, yliopisto
siirrettiin Turun palon (1827) jälkeen
Helsinkiin, Viipurin hovioikeus perustettiin
1839 ja 1850 muodostettiin Kuopion
hiippakunta. Uskonnolliseen elämään toi
herännäisyysliike vireyttä, ja
kansallinen heräys sai alkunsa Snellmanin
toimesta, Runebergin isänmaallinen
runotuotanto alkoi. V. 1853 syttyneen
itämaisen sodan johdosta S:kin
joutui kärsimään. Sodan kestäessä
Nikolai I kuoli. Hänen seuraajansa
Aleksanteri II:n (1855-81) aikana alkoi
rauhanteon jälkeen vilkas uudistusten
aika. Kenraalikuvernööriksi nimitettiin
vakinaisesti kreivi Berg (1855-61).
Helsingin-Hämeenlinnan rautatie
rakennettiin. Kansakoululaitos pantiin alulle ja
Jyväskylään perustettiin ensim. seminaari
(1863). V. 1858 siellä oli avattu eiisim.
suomenk. alkeisopisto. Käydessään
Suomessa Aleksanteri II allekirjoitti
suomen kielen asetuksen (ks.
Kielilainsäädäntö). Senaattori F.
Langenskiöld arveli valtiopäivät voitavan
aluksi korvata säätyjen valiokunnalla, ja
1861 julkaistussa manifestissa käskettiin
valitsemaan 12 miestä kustakin säädystä
hallituksen kanssa neuvottelemaan maan
asioista. Mutta kun toimenpide herätti
tyytymättömyyttä, niin tämä n. s.
Tammikuun Valiokunta sai tehtäväkseen
vain valmistaa ne asiat, jotka
kokoonkutsuttavilla valtiopäivillä esitettäisiin.
Nämä kokoontuivat 1863. Vv:n 1863-64
valtiopäivillä m. m. hyväksyttiin laki
kunnallishallituksesta maalla, joka 1865
vahvistettiin, viinanpoltto otettiin
valtiolle, kansakoululaitokselle myönnettiin
varoja, painovapauslaki laadittiin. Ennen
seuraavien valtiopäivien kokoonkutsumista
saatiin J. V. Snellmanin toimesta,
joka silloin oli Senaatin raha-asiain
toimituskunnan päällikkönä, F. Langenskiöldin
alulle panema rahanmuutos aikaan 1865.
V:n 1867 valtiopäivillä hyväksyttiin uusi
valtiopäiväjärjestys, joka vahvistettiin
1869. Sen mukaan säätylaitos jäi
entiselleen, mutta vaalioikeutta sekä
vaalikelpoisuutta laajennettiin ja
valtiopäivien kokoontuminen säädettiin
määräaikaiseksi (joka 5:s vuosi). Uusi
kirkkolaki julkaistiin 1869. Sen mukaan
kirkon yhteydestä erotettiin koululaitos, jota
johtamaan asetettiin Koulutoimen
Ylihallitus (1869). Vanhan Suomen
lahjoitusmaat päätettiin hallituksen
välityksellä lunastaa. 1860-luvun katovuodet,
joista kovin oli 1867, tuottivat paljon
vaurioita. V:n 1872 valtiopäivillä säädyt
hyväksyivät hallituksen
kunnallishallituksen järjestämistä kaupungeissa
koskevan lakiesityksen, joka tuli voimaan
1875. Vv:n 1877-78 valtiopäivien
päätöksestä oli tärkein asevelvollisuuslaki,
jonka johdosta, ruotujakolaitos loppui.
Täydellinen elinkeinovapaus saatettiin
voimaan 1879 ja rahalaitos muutettiin
kultakannalle 1877. Kielikysymys oli
käynyt yhä kireämmäksi ja saanut
aikaan jyrkän puolueryhmityksen
ruotsinmielisiin ja suomenmielisiin
(ks. Suomenmielisyys). Näiden välille
yritettiin L. Mechelmin johdolla muodostaa
n. s. liberaalinen puolue, mutta se ei
saanut laajempaa kannatusta. Kun
Aleksanteri II ryhtyi sotaan Turkkia vastaan
(1877-78), oli S:n silloinen ainoa
sotajoukko, Suomen Kaartikin, siellä
taistelemassa.

Aleksanteri III:n (1881-94)
noustua valtaistuimelle kenraalikuvernööriksi
nimitettiin kreivi Heiden (1881-97),
ja Senaattiin kutsuttiin 1882 Yrjö
Koskinen, sekä L. Mechelin. Suomenkielen
parempaan asemaan saattamiseksi
annettiin uusia asetuksia 1881, 1883 sekä
1886. Useita yksityisiä suomenk.
oppilaitoksia otettiin valtion huostaan.
Valtiopäivien väliaikaa lyhennettiin 5:stä
3:een v:een. Uusia rautateitä
rakennettiin. Venäläistyttämisen
alkutoimenpiteitä oli, että S:n postilaitos (1890)
määrättiin Venäjän sisäasiainministerin
sekä posti- ja sähkölennätinylihallituksen
alaiseksi. Nikolai II:n

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:38 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/4/0274.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free