Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 503-504 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suomussalmen reitti-Suopelto

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Suomussalmen reitti, Hyrynsalmen
l. Kiannan reitti, Oulujärveen
koillisesta laskeva vesireitti. Lähdejärvet
lähellä Iijoen latvavesiä. Suurin
järvi Kiantajärvi, josta vedet virtaavat
Kiehimäjokea Hyrynjärveen ja tästä
Seitenoikian kautta Ristijärveen, sitten
Iijärven läpi ja Kiehimäjokena Oulujärveen.

Suomussalmi, myös Kianta, kunta
Oulun läänissä, Itä-Pohjanmaalla, Venäjän rajalla;
5,424,6 km², 8,588 as, (1927).
Parantola, orpokoti. [Calamnius (1912).]

Suomut. Paitsi kaloilla (ks. t.),
joiden s. ovat verinahan muodostumia, on
orvaskeden muodostamia s: ja matelijoilla,
linnuilla (nilkassa ja varpaissa) sekä
eräillä imettäväisillä (muurahaiskävyllä
ja vyötiäisillä pitkin ruumiin pintaa sekä
majavalla ja rotalla hännässä).

Suomutauti, iktyosis, iktyoosi,
synnynnäinen ihotauti, jossa ihon pinta
on ikäänkuin suomuinen.

Suomuurain, lakka (Rubus
chamæmorus), 8-20 cm korkea ruoho, jolla
munuamaiset, matalasti 5-liuskaiset lehdet,
valkoiset, 1-neuvoiset kukat ja keltainen,
maukas ja mehevä, pienistä luumarjoista muodostunut
hedelmä. Kasvaa kosteilla paikoilla, etenkin soissa.
Runsaimmin s:ia kasvaa pohjoisilla tunturi- ja
tundraseuduilla.

Suomuurain, 1 hedekukallinen, 2 emikukallinen varsi, 3 hedelmä.

Suomyrtti (Myrica gale),
Myricaceæ-heimoon kuuluva,
keväisin lehdettömänä kukkiva varpu,
jonka väkevätuoksuisia oksia
on ennen käytetty humalan asemesta
oluen mausteena. Soilla ja
rannoilla merenrannikoillamme, paikoin
sisämaassakin.

Suondelejärvi, Sandalanjärvi,
n. 40 km pitkä järvi Aunuksessa, kapean
kannaksen erottama Äänisjärven
Kontupohjan lahden perukasta. Ympäristö
kuulu luonnonkauneudestaan.

Suonenisku, suonen, tav. käsivarren
taipeessa olevan laskimon avaaminen
verenvuodon aikaansaamiseksi. Ennen s.
oli yleinen useiden tautien hoidossa,
nykyisin sitä käytetään verraten vähän.

Suonenjoki, Suonnejoki, ks. Suonteenselkä.

Suonenjoki l. Suonnejoki. 1. Kunta
Kuopion läänissä, Keski-Savossa; 668,2 km², 7,963
as. (1927). H. Peuran rullatehdas, neljä höyrysahaa.
Maamies- ja kotitalouskoulu. Kirkonkylä on
taajaväkinen yhdyskunta, toinen asutus- ja
liikekeskus on lisvesi. — 2. Rautatieasema
(Suonnejoki) Pieksämäen-Kuopion
rataosalla, S:n kunnassa, 51 km Kuopiosta.
Haararata Iisveden satamaan.

Suonenveto, kipua tuottava lihaksen
kouristuminen, tavallisin pohkeessa.

Suoni ks. Imusuonet, Verisuonet.

Suoniemi, kunta Turun ja Porin
läänissä, Satakunnan itärajalla, Kuloveden
ympärillä; 90,6 km², 2,121 as. (1927).
Puuhiomo ja höyrysaha Siurossa,
Kauniaisten ja Kuljun kartanot.

Suonigneissi, Suomessa yleinen
gneissilaji, jossa on liuskeisuuden suuntaisia
graniittisuonia tiheässä.

Suonikalvo ks. Silmä.

Suonikohju, laskimoiden sairaalloinen
laajentuminen ja venyminen niin, että
ne muodostavat kiemuraisia juovia ja
kuhmuroita. Esiintyy useimmiten säärissä.

Suonio, Julius Krohnin (ks. t.)
kirjailijanimi.

Suonionsaari, asuttu saari
Viipurinlahden suulla, Uuraansalmen
länsipuolella; 4,5 km pitkä, n. 1 km leveä.

Suonne, Suonteenjärvi (ks. t.).

Suonnejoki ks. Suonenjoki ja
Suonteenselkä.

Suontaka, kartano Tyrvännössä.

Suonteenjärvi, Suonne, järvi
Sysmän reitissä, Puulaveden pohjoispuolella,
33 km pitkä. Aikaisemmin Puulavesi
laski S:een, mutta senjälkeenkuin sen
laskuväylä muutettiin (vrt. Puulavesi),
on vanha laskuväylä S:een melkein
kokonaan kuivunut. Vv. 1846-47
laskettiin S:n pintaa n. 1,8 m
Viherinkoskea perkaamalla.

Suonteenselkä, n. 22 km pitkä järvi
Rautalammin reitissä Suonenjoen
pitäjässä; laskee 7 km pitkää
Suonnejokea myöten Iisveteen.

Suopa, kaliumsaippua, pehmeä
saippua, erinäisten rasvahappojen
kaliumsuola. Hyytelömäinen, ruskea tai
vihertävä massa, joka voi olla joko
läpikuultavaa tai sameaa. Valmistetaan
halpahintaisista kasviöljyistä,"
keittämällä niitä kalilipeässä. vrt.
Saippua, Mäntysuopa.

Suopayrtti, Saponaria officinalis (ks t.).

Suopelto, huvilaseutu ja laivalaituri
Sysmässä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>