Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 521-522 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Suuruudenhulluus-Šuvalov

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Suuruudenhulluus, itsetunnon
sairaalloinen kiihtyminen, ilmenee useissa
mielisairauden muodoissa.

Suuruusluokka. 1. Matem. Kahden
luvun sanotaan olevan samaa s:aa, jos
niiden suhde on pienehkö luku. Luvun
s:n ilmoittaa tarkemmin sen kokonaisosan
numeroiden lukumäärä, tai, jos luku on
pienempi kuin 1, desimaalipilkkua välittömästi
seuraavien nollien lukumäärä negatiivisena.
Esim. 257,15 on s:aa 3; 0,0051 on s:aa
— 2. — 2. Tähtit. Kiintotähden meille
lähettämän valovoiman mitta, lyhennysmerkki m.
Alkuperäisesti oli näkyvät tähdet
mielivaltaisesti jaettu 6 s:aan. I:een kuului
20 kirkkainta tähteä, II:een seuraavat 40
j. n. e. Fotometristen mittausten nojalla
on asteikko sitten tarkistettu, niin että
kahden perättäisen luokan tähtien
lähettämän valovoiman suhde on 2,512 (ja
tämän logaritmi = 0,40000). Suhteen
tultua määrätyksi voitiin asteikko
tihentää, niin että tähden valovoima voidaan
ilmaista tarkoin desimaaliluvun
muotoisella s.-luvulla (vrt, Kiintotähdet,
II osa, p. 510, taulukko), sekä jatkaa
1:tä pienempiinkin lukuihin, erittäin
valovoimaisten tähtien s:aa ilmaistaessa.
Eri suuruusluokkiin (m) kuuluvien
kiintotähtien suhteellinen valovoima (l)
ja tähtien lukumäärä kyseelliseen
suuruusluokkaan saakka (n) ilmenee taulukosta.

m	l	n	m	l	n
0	251	2	9	0,06	139,000
1	100	12	10	0,025	379,000
2	40	39	11	0,010	1,020,000
3	16	105	12	0,004	2,580,000
4	6,3	445	13	0,0016	5,970,000
5	2,5	1,460	14	0,0006	13,100,000
6	1,0	4,720	15	0,0002	27,500,000
7	0,4	15,000	16	0,0001	57,000,000
8	0,16	46,100

Suurvallat, valtiot, jotka etusijassa
vaikuttavat kansainvälisten suhteiden
järjestelyyn. Ennen maailmansotaa
pidettiin s:na Englantia, Venäjää, Saksaa,
Ranskaa, Itävalta-Unkaria ja Italiaa sekä
Yhdysvaltoja ja Japania. Maailmansodan
jälkeen on Itävalta lakannut olemasta
suurvalta, ja Venäjä on muista s:sta
eristäytynyt.

Suurvaltain sota, maailmansota (ks. t.).

Suurviljelys, laajoilla pinta-aloilla,
lukuisalla työväestöllä, suurilla
kotieläinmäärillä, runsailla koneilla j. n. e.
työskentelevä maatalous, jonka varsinainen
johtaja l. isäntä ei ehdi mieskohtaisesti
ottaa osaa maanviljelyksensä eri töihin,
vaan hänen aikansa ja työnsä tarvitaan
talouden ylimpään johtoon, suunnitteluun ja
valvontaan. — Tyypillisimpiä s.-seutuja ovat
Englanti, Pohjois-Saksan maat, eräät seudut
Ruotsissa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa on
suurviljelijöitä enimmän maan etelä- ja
länsiosissa. vrt. Pienviljelys.

Suurvisiiri l. suurvesiiri,
pääministeriä vastaava ylin virkamies
muham. maissa.

Suutari (Tinca vulgaris),
särkikaloihin kuuluva suolattoman veden kala;
n. 20-30 cm pitkä, korkea, sivuilta
litistynyt, hyvin pienisuomuinen, selkäpuoli
musta tai tummanvihreä, vatsapuoli vaaleampi,
evät hyvin pyöreäpäiset, suupielissä lyhyt
viiksisäie. Elää matalolssa liejupohjaisissa
järvissä ja lahdissa, syö hyönteistoukkia,
matoja y. m. s. Viihtyy pienissäkin lammikoissa,
minkä vuoksi sitä Keski-Euroopassa viljelläänkin
lammikkokalana. Liha maukasta, Suomessa s. elää
siellä täällä Suomenlahden sisäsaaristossa ja
eräissä eteläisissä järvissä.

Suutari.

Suutaria, Zefanias (1834-1908),
ratsutilallinen Vehmaalta, seitsemästi
jäsenenä talonpoikaissäädyssä. Julk.
,,Suomalaisen talonpojan elämänvaiheet".

Suutin, suukappale, putken
päähän, johonkin aukkoon tai muualle
sovitettu putkimainen, tav. kartiokas
kappale, jonka tarkoituksena on suunnata
esim. vesi tai höyrysuihku tai antaa
taikinamaisille s:n läpi painetuille
aineille (savelle, juuri jähmettyvälle
pehmeälle metallille y. m.) määrätty
muoto. Puhutaan myös puhallussoittimen,
piipun y. m. s:sta.

Suwalki [-a’-], kaup. Puolassa läh.
Itä-Preussin itärajaa. 17,000 as. — Sen
lähellä taisteluita 1915.

Šuvalov [-a’-], Ivan Maksimovitš
(k. 1736), ven. sotilas ja hallitusmies. Valloitti
1714 Savonlinnan, Viipurin komentajana sekä Viipurin
ja Käkisalmen läänin hallitusmiehenä, mukana
Uudenkaupungin rauhanteossa. — Šuvalov,
Pavel Andrejevitš (1830-1908), ven.
hallitusmies, diplomaatti, lähettiläänä Berliinissä
v:sta 1885, kenraalikuvernöörinä Puolassa 1895-97.
— Šuvalov, Petr Andrejevitš
(1827-89), ven. diplomaatti. Tuli 1865

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>