Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sveitsi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
valta on liittokokouksella, joka
jakautuu kahteen kamariin: 44-jäseniseen
kantonineuvostoon ja
kansallisneuvostoon (johon kuuluu 1
edustaja 20,000 asukasta kohti).
Toimeenpaneva valta on liittokokouksen
kolmeksi vuodeksi valitsemalla 7-jäsenisellä
liittoneuvostolla, jonka
keskuudesta liittokokous nimittää liittovaltion
presidentin 1 v:ksi. Kansanäänestys ja
kansan aloiteoikeus ovat käytännössä.
Sisäisissä asioissaan on kantoneilla
varsin laaja itsemääräämisoikeus.
Itsehallintaansa ne harjoittavat joko
kansankokousten ja näiden valitsemien
valtuutettujen tai eduskuntien ja
toimeenpanevien neuvostojen kautta;
kansanäänestys ja kansanaloiteoikeus ovat
kantoneissakin käytännössä. —
Puolustuslaitos toimii kansallismiliisin
puitteissa, ammattiupseereja on vain n.
200. Pääkaup. Bern.
Historia. Nyk. S:n vanhimmat
tunnetut asukkaat olivat helvetialaiset y. m.
kelt. heimot sekä reetiläiset. Näiden
kansojen kukistumisesta saakka maa kuului
Kooman valtakuntaan. Kansainvaellusten
aikana alemannit asettuivat maan
koillis- ja keskiosaan, länsiosa joutui
burgundeille. Ent. kelt.-roomal. kansanaines
jäi kuitenkin länsiosassa vallitsevaksi,
kaakossa taas reetiläis-roomalainen. Vv.
496-536 frankit valloittivat S:n, 843 sen
itäosa joutui Verdun’in sovinnossa
Saksalle, länsiosa kuului vuorotellen Lotharin
valtakuntaan, Ylä-Burgundiin, Arelatumiin
ja (v:sta 1032) Saksaan, joten siitä
saakka koko S. kuului Saksaan.
1200-luvulla Habsburgin suku oli vähällä
saada koko S:ii valtaansa, mutta 1231
keisari Fredrik II:n poika Henrik osti
siltä Uri’n, ja 1240 keisari itse antoi
Schwyzille vapauskirjan. Nämä alueet
asetettiin Saksan valtakunnan suoranaiseen
alamaisuuteen. Habsburgit koettivat
turhaan estää tätä asevoimin.
Unterwalden lisäksi vapautui, ja nämä kolme
,,metsäkantonia" tekivät keskenään
liiton, jonka 1291 uudistivat „ikuisiksi
ajoiksi", ja 1309 keisari Henrik VII
vahvisti niiden sisäisen itsenäisyyden.
Kun kantonit taistelussa Ludvig
Baijerilaisen ja Fredrik Itävaltalaisen
(Habsburg-sukua) välillä asettuivat
ensinmainitun puolelle, yritti Fredrikin veli,
herttua Leopold, kukistaa niitä, mutta
Schwyzin asukkaat voittivat hänet
Morgartenin solassa (1315). Senjälkeen
metsäkantonit sam. v. uudistivat liittonsa
Brunnenissa, jota tapausta pidetään
valaliiton vars. alkuna. Kertomukset
Gessler-voudista, Rütli’n liitosta ja
Vilhelm Telusta ovat tarunomaisia.
Valaliittoon, joka Schwyzin kantonin
mukaan sai S:n nimen, yhtyivät
vv. 1332-86 Luzern, Zürich, Bern, Zug
ja Glarus. V. 1394 itävaltalaiset
tunnustivat valaliiton itsenäisyyden. —
Valaliittoon yhtyivät edelleen Appenzell ja
Wallis, ja Aargau valloitettiin
itävaltalaisilta (1400-luvun alussa). Ranskan
dauphin Ludvig (Ludvig XI) saapui
suurella sotavoimalla kukistamaan
sveitsiläisiä, mutta näiden urhoollisen
vastarinnan jälkeen hän teki rauhan 1444
sekä 1453 „ikuisen liiton" heidän
kanssaan. Habsburgien kanssa vihollisuudet
jatkuivat. He kutsuivat avukseen
Burgundin herttuan Kaarle Rohkean, mutta
1477 Kaarle Nancyn luona joutui
kolmannen kerran tappiolle ja kaatui. —
Sveitsiläisten urhoollisuuden tähden
naapuriruhtinaat alkoivat pestata maasta
sotureita maksamalla vuotuisia apurahoja
kantoneille. Sveitsiläiset pyrkivät täysin
itsenäisiksi, varsinkin kun habsburgilaiset
keisarit kohtelivat valaliittoa
vihamielisesti. Graubündenin
liittokuntien yhtyminen siihen aiheutti
vihdoin sodan Saksan ja S:n välillä 1499.
Sveitsiläiset pääsivät voitolle, ja Baselin
rauhassa sam. v. tunnustettiin S. pääasiassa
itsenäiseksi. V. 1515 Frans I voitti
sveitsiläiset Marignanon taistelussa, kun he
olivat saapuneet auttamaan Milanon
herttuaa Sforzaa, mutta seur. v. Frans teki
heidän kanssaan „ikuisen rauhan" sekä
1521 liiton. — Valaliittoon kuului vv.
1513-1798 13 kantonia; sitäpaitsi 10
liittolaisaluetta. — Vähäistä myöhemmin kuin
Luther aloitti Zwingli uskonpuhdistuksensa
Zürichissä (1519). Kun hän samalla
tahtoi poistaa palkkasoturilaitoksen ja
raha-avustuksien vastaanoton, sai hän
vanhat l. alkukantonit (Schwyz, Uri,
Unterwalden, Luzern ja Zug)
vihollisikseen, nämä rahamaksut kun olivat
niiden parhaana tulolähteenä; ne
vastustivat myös uskonpuhdistusta,
Protestanttiset kantonit tekivät
keskenään liiton, katoliset yhtyivät
Itävaltaan. Syttyi uskonsota, jossa
protestantit joutuivat tappiolle. Heidän
täytyi Kappelin rauhassa 1531 luopua
erikoisliitostaan. V:sta 1536 Calvin vaikutti
Genèvessä ja teki sen reformeeratun
kirkon keskukseksi. Samoihin aikoihin
Genève S:n protestanttien avulla
menestyksellä puolusti itsenäisyyttään Savoijin
herttuoita vastaan. V. 1586 teki 5
alkukantonia sekä Freiburg ja Solothurn
„kultaisen" l. Borromeon liiton katolisen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
