- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
541-542

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sydän

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Sydän, verenkierron keskuselin, joka
panee veren kiertämään ruumiissa. Us.

illustration placeholder

Eri selkärankaisluokkien sydämen kaavakuvia.

A kalan, B sammakkoeläimen, C matelijan,

D linnun ja imettäväisen. 2 eteinen, 3 kammio.

L keuhkoihin tai keuhkoista vievä verisuoni,

K muuhun ruumiiseen tai sieltä vievä verisuoni.

Tympeä veri esitetty ristikkoviivoin, sekoittunut

vinoviivoin, happirikas viivaton.



selkärangattomilla ei ole s:tä
ensinkään; nivelmatojen ja niveljalkaisten
s:nä toimii selkäpuolella oleva sykkivä
verisuoni, joka eräillä lajeilla voi olla
hyvin lyhyt; nilviäisillä on 2-lokeroinen
sydän. Selkärangattomien s. on aina
selkäpuolella, selkärankaisten
vatsapuolella; poikkeuksena ovat vaippaeläimet,
joiden s. ori vatsapuolella.
Putkisydämisillä toimii s:nä osa ventraalisia
verisuonia, muiden selkärankaisten sydän
ori ontto lihas, joka sijaitsee
ruumiinontelokalvon muodostamassa
ohutseinäisessä s.-pussissa. Ympyräsuisten ja
kalojen s. on 2-lokeroinen: eteinen ja
kammio; sammakkoeläimillä ja
matelijoilla 3-lokeroinen: 2 eteistä ja kammio,
matelijoilla kumminkin alkaa
kammiokin väliseinällä jakautua kahtia ja
krokotiileilla se on jo melkein
täydellisesti kahtia jakautunut. Täydellisesti
4-lokeroinen on lintujen ja imettäväisten
s. 8:n eteiseen tai eteisiin päättyvät
kaikki laskimot, mutta ennen sitä ne
(paitsi vasempaan eteiseen tulevat
keuhkolaskimot) muodostavat n. s.
laskimolaajennuksen, joka alemmilla
selkärankaisilla on selvästi erillään eteisistä,
mutta linnuilla ja imettäväisillä
täydelleen sulautunut oikeaan eteiseen.
Haikaloilla ja kiillesuomuisllla on kammion
ja kiduksiin vievän kidusaortan välissä
kekomainen laajennus, valtimokeko,
jonka sisäpinnalla on lukuisia taskumaisia
läppiä. Luukaloilla on sen paikalla
kidusaortan laajennus, valtimolaajennus.
— Kalojen 2-lokeroinen s. sisältää tympeätä
laskimoverta; 3-lokeroisessa s:ssä on
laskimoverta oikeassa eteisessä,
happirikasta valtimoverta vas.
eteisessä ja sekoittunutta verta
kammiossa; 4-lokeroisen s:n oikeassa
puoliskossa on laskimo-, vas. puoliskossa
valtimoverta. — Ihmisen s. on
kartionmuotoinen, joks. omistajansa
nyrkin kokoinen. Se sijaitsee rintalastan
rungon takana, hieman vasemmalle kääntyneenä;
sen kärki lyö s:n tykkiessä rintaontelon seinää
vastaan 5:nnessä kylkiluuvälissä n. 8 cm
keskiviivasta vasemmalle. Rakenteeltaan
kammiot ovat eteisiä paljon vahvemmat, ja
vasen kammio on paksumpiseinäinen (n. 10
mm paksu) kuin oikea (n. 5 mm paksu).

illustration placeholder

Ihmisen sydän edestäpäin.

vecs ylempi onttolaskimo, ao

aortta, ap keuhkovaltimo, hf

oik. eteinen, vf vasen eteinen,

hk oik. kammio, acor sepelvaltimo.



Eteisten ja kammioiden välisissä
aukoissa on läppiä — vas. puoliskossa 2,
oikeassa 3 — jotka avautuvat kammioihin päin ja
estävät veren kammioiden supistuessa puristumasta
takaisin eteiseen. Vas. kammiosta alkavan aortan
ja oik. kammiosta lähtevän keuhkovaltimon tyvessä
on kummassakin samanlainen 3:n taskumaisen liuskan
muodostama sulkulaitos, joka estää veren
palaamasta takaisin kammioihin.

illustration placeholder

Ihmisen sydän halkileikattuna.

apk keuhkovaltimon läpät,

ct läppäjänteet, vami

hiippaläppä, pm läppälihakset,

tbc kammion seinän

lihasverkosto, vatr 3-liuskainen

läppä. Muut kirjaimet kuin

ylemmässä kuvassa.



— S:n lihaksisto on muodostunut poikki
juovaisista naaraisistä soluista. S:n
sisäpintaa peittää ohut s:n sisäkalvo
(endocardium). S. toimii
veren liikkeellepanijana siten, että
vuoroin molemmat eteiset supistuvat
yhtaikaisesti, vuoroin molemmat kammiot;
kammioiden supistumista seuraa lyhyt
(n. 0,4 sek.) lepoaika. Jokaista s:n
supistumista (systole) sitä seuraavine
lepoaikoineen (diastole) sanotaan
s:n-sykähdykseksi. Keski-ikäisen terveen
miehen s. sykkii n. 72 kertaa minuutissa,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0301.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free