Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 557-558 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Syväkivilajit-Syvätarkkuus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Syväkivilajit, plutoniset kivilajit,
ovat purkautuneita (eruptiivisia, magma-)
kivilajeja, jotka ovat jähmettyneet syvällä
maankuoren sisässä päällä olevien kivilajien
painon alaisina. S:ja ovat graniitti, syeniitti,
dioriitti, gabbro, diabaasi, peridotiitti.

Syvälahti (ruots. Sjölax), maatila
Kemiössä, v:sta 1791 Jägerskiöld-suvun
sääntöperintötila,

Syvänmeren eläimet. Merieläimet,
jotka asuvat syvemmällä kuin n. 400 m:n
syvyydessä ja ovat erikoisesti
mukautuneet syvyyksien poikkeuksellisiin
oloihin. Mukautumisia aiheuttavat ennen
kaikkea siellä vallitseva ainainen pimeys,
veden suuri paine ja ravinnonhankinnassa
ilmenevät erikoisolot. Pimeyden johdosta
silmät voivat surkastua ja niitä korvaavat
herkät tuntoelimet (tuntokarvat, viiksisäikeet
y. m. s.). Toisissa tapauksissa silmät taas
ovat hyvin suuret tai rakenteeltaan mukautuneet
ylöspäin suuntautuviksi, hyvin lyhyihin etäisyyksiin
soveltuviksi teleskooppisilmiksi.
Monet s. e. synnyttävät itse valoa
erilaisilla loistoelimillä. Valtavan paineen
vuoksi eläimien sisässä vallitseva
vastapaine aiheuttaa sen, että eläinten
joutuessa veden pintakerroksiin, niiden
silmät tai vatsa pullistuvat, uimarakko
halkeaa, voivatpa hennot eläimet kokonaan
haljeta. S. e:n ravinnon muodostavat
ylemmistä vesikerroksista alas „satavat"
kuolleet eliöt; myöskin on siellä petoja,
jotka syövät näistä pikku eliöistä eläviä
suurempia eläimiä. Kun tämmöisten
petojen ravinnonsaanti useinkin on
tilapäistä ja sattuman varassa, on eräillä
niistä venyvä kita ja vatsa, johon
mahtuu petoa itseään suurempi saalis. —
S. e:ia on kaikissa selkärangattomien
pääryhmissä, selkärankaisista eivät
tietenkään muut voi tulla kysymykseen kuin
kalat; näitä tunnetaan toista tuhatta lajia.

Syvänmerenkaloja. Ylinnä Melanostomias (n, 1,000 m syvyydestä), sen alla vasemmalla Gigantactis (n. 2,500 m syv.) ja oikealla Cryptopsaras (n, 1,800 m syv.), alimpana kaksi Melanocetus-lajia, joista vasen 4,000 m syvyydestä Guinean-lahdesta, oikea, samoinkuin muut kuvassa esitetyt kalat, Intianmerestä. Kaikilla on loistoelimiä, ylimmällä m. m. riveissä pitkin ruumista, muilla varren päässä.

Syvänniemen rullatehdas ks. Saastamoinen.

Syväoro, rautatieasema
Elisenvaaran-Savonlinnan rataosalla, Parikkalan
kunnassa, 13 km Elisenvaarasta.

Syväranta, suom. sanomalehtimiesten
lepokoti, Tuusulassa; omistaja Onni
V. Tuiskun säätiö; avattu 1923.

Syvärannan lepokoti.

Syväri. 1. 35 km pitkä järvi Nilsiän
reitissä, Vuoksen vesistössä. Lastukosken
kanava yhdistää sen Vuotjärveen. —
2. S. (ven. Svirj), joki Luoteis-Venäjällä,
juoksee Äänisjärven lounaisosasta
Laatokan kaakkoisosaan. 213 km pitkä.

Syvässäkäyvyys, pystysuora
välimatka vedenpinnasta aluksen alimpaan
kohtaan. S. ilmaistaan keulaan ja perään
(myös keskilaivaan) merkityillä
numeroilla, jotka ovat niin asetetut, että
niiden alareunan kohta ilmaisee, montako cm
(tai jalkaa) tämä kohta on aluksen kölistä.

Syvätarkkuus, valokuvausobjektiivin
kyky piirtää tarkka kuva esineistä,
joiden etäisyys koneesta on eri suuri. Yleensä
vaaditaan, että pisteen kuva ei saa
valokuvassa näkyä suuremmassa näkökulmassa
kuin 1:1,000 tai 1:1,500, vieläpä
tieteellisessä valokuvauksessa 1:2,000.
Jos otaksutaan, että objektiivi kuvaa
virheettömästi, on s. matemaattinen
käsite ja riippuu ainoastaan objektiivin
toimivan aukon absoluuttisesta läpimitasta
(pupillista, vrt. Valovoima) ja
kuvattavan esineen etäisyydestä. Edellytettynä,
että vaaditaan tarkkuus 1:1,500, voidaan
antaa seuraavat ohjeet. Tarkistettuna
äärettömyydelle (oo) saadaan terävä kuva
esineistä, joiden etäisyys on vähintään
1,500 pupillia (äärettömyyden likipiste);
seuraavat asteikon kiintopisteet ovat 750,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>