Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 565-566 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Szeged-Säekaari

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Budan ja Pestin välinen ketjusilta,
ryhdyttiin Tonavan ja Tiszan perkaustöihin
j. n. e. Kirjoituksissaan S. esitti pitkälle
meneviä yhteiskunnallisia uudistuksia,
mutta vastusti Kossuthin radikalismia.
Ministerinä 1848. Kun Unkarin ja
Itävallan välit menivät rikki, joutui hän
mielenhäiriöön, josta parani, mutta teki
1860 itsemurhan. [Jalava (1901).]

Szeged [sägäd] (saks. Szegedin), kaup.
Etelä-Unkarissa, lähellä Marosin ja
Tiszan yhtymäkohtaa, Unkarin lähinnä
suurin kaupunki. Yliopisto (siirretty 1921
Koloszvärista). Tulitikku-, tupakka- ja
saippuateoll., maalaistuotteiden kauppaa.
120,000 as. — V. 1879 tulva hävitti S:n
melkein kokonaan.

Székely-unkarilaiset [sēkäj-] asuvat
nyk. Romaaniassa, Itä- ja Koillis-Siebenbürgenissä.
Heidän esi-isänsä siirrettiin 1000-luvulla näille
seuduille rajavartioväeksi, luult. Länsi-Unkarista.

Székesfehérvár [sēkäš-fähērvār]
(saks. Stuhlweissenburg), kaup. Unkarissa,
Budapestista lounaaseen. Erilaista teoll.,
hevosmarkkinat. 40,000 as.

Szemere [sämärä], Bertalan
(1812-69), unk. poliitikko. Vv. 1848-49
ministerinä, tuli riippumattomuusjulistuksen
jälkeen 1849 pääministeriksi, maanpaossa v:een 1865.

Szetschuan, Setšvan (ks. t.).

Szinnyei [sinjäi], József
(s. 1857), unk. kielentutkija, prof. Budapestissa,
Julk. unkarin kielihistoriaa koskevia
tutkimuksia, unk. murresanakirjan,
teoksen „Finnisch-ugrisehe Sprachwissenschaft".
suom.-unk. sanakirjan, unkarin kieliopin
suomalaisille ja suomenkielen oppikirjoja
unkarilaisille y. m.

Szinyei-Merse [sinjäi-märsä],
Paul von (1845-1920), unk. taidemaalari.
Maalannut maisemia ja kuviomaalauksia; värien
käyttäjänä huomattava.

Szlachta [šlahta] (puol.), Puolan aateli.

Szymanowski [šymano’-], Karol
(s. 1882), puol. säveltäjä. Säveltänyt piano- ja
kamarimusiikkia, lauluja, sinfonioja sekä oopperan.

Såltin, Alexandra ks. Frosterus-Såltin.

Säde. Matem. 1. Toisesta päästään
rajoitettu suora. — 2. Ympyrän kehän
tai pallon pinnan pisteen ja sen keskuksen
välijana. — Fys. Värähdysliikkeen
etenemissuora.

Säde-eläimet (Radiolaria),
juurijalkaisten luokkaan kuuluvia alkueläimiä,
muodoltaan pallomaisia, kypärimäisiä,
levymäisiä y. m. Kuumiin keskiosaa, n. s.
keskikoteloa ympäröi kaunis,
vaihtelevanmuotoinen piiranka, jossa
lukuisia huokosia. Näiden kautta on
keskikotelon sisällä oleva alkulima
yhteydessä rangan ulkopuolella olevan
alkuliman kanssa. Kaikki s. ovat merieläimiä.

Säde-eläinten piirankoja.

Sädekehä, Brockenin kummitus,
Ulloan kehä, varjoilmiö, joka
syntyy sumuisella säällä auringon ollessa
alhaalla katsojan takana; sumussa näkyy
tällöin selvästi katsojan varjokuva, ja
usein sitä ympäröivä laaja värikehä.
Värirenkaiden synty on sama kuin
sateenkaaren. — Anat. ks. Silmä.

Sädekivi, amfiboliryhmään kuuluvia
värittömiä, vihreitä tai ruskeanvihreitä
kivennäisiä. Kaksi kem. yhdistystä:
CaMg₃Si₃O₁₂ ja CaFe₃Si₃O₁₂. S. on
yleinen lisäaines kiteisessä kalkkikivessä ja
s.-liuskeen pääaines. Hienokuituista
s.-asbestia käytetään tulenkestävien
pahvien ja täyteaineiden valmistukseen.

Sädelevy ks. Silmä.

Sädemätä, hevosen kavion (ks. t.)
säteen sarveisaineen pehmeneminen ja
mädäntyminen. S:n parantumista
joudutetaan pilaantuneiden sarveisainesten
poistamisella, puhdistuksella, desinfioimisella
ja kavion asianmukaisella kengityksellä.

Sädesienitauti, aktinomykoosi,
erään sädesienen (Actinomyces)
aiheuttama tauti, joka synnyttää märkiviä ja
kasvannaisen tapaisia muodostumia
naudan kieleen ja alaleukaan y. m.
Esiintyy myös sioissa, harvemmin lampaissa
ja hevosissa, joskus ihmisessäkin. Hoito
mahdollisimman aikainen leikkaaminen.

Säe, kahden tai useamman runojalan
yhtymä; käytännössä tav. = runon rivi. —
Mus. Rytmiyksikkö, joka sisältää 2-6
iskualaa. S:n rytmillinen yhtenäisyys
johtuu sen pääiskusta. Tavallisimpia ovat
4-iskuiset s:t. — Säekaari, mus.,
merkintä, jonka avulla säkeiden väliset rajat
tulevat selvästi ilmaistuiksi. S.
merkitään viivaston ylä- tai alapuolelle, alkaen
säkeen ensim. sävelen kohdalta ja
päättyen sen viimeisen sävelen kohdalle.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>