Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 569-570 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sähköaallot-Sähköinduktsioni

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

ristikkäin kulkevat virrat pyrkivät
kääntymään yhdensuuntaisiksi. Umpinainen
virtapiiri vaikuttaa magneettiin
(sähkömagnetismi) ja toiseen virtapiiriin
kuten ohut magneetti, jonka pohjoiskohtio
on edelläpäin, jos virta kiertää myötäpäivään
tai muodostaa oikeakätisen ruuvin. Magneetin
liike päinvastoin herättää sähkövirran umpinaisessa
johdossa (induktsioni, ks. t.). — Edellä
mainituissa dualistisessa ja unitaarisessa
sähköteoriassa oli otettu huomioon vain
s:n ilmeneminen johtajissa. Faraday oli
kuitenkin jo 1837 osoittanut, että
sähköisten kappaleiden veto- ja
poistovoima riippuu eristävän väliaineen
(dielektrisen aineen, ks. t.)
ominaisuuksista. Faraday selittikin, hyläten
käsityksen s.-voimien kaukovaikutuksesta,
sähköisen tilan olevan pääasiassa eetterin
jännitystilaa (sähkökenttä, vrt.
Voimakenttä). Teoriaa kehitti
matemaattisesti Maxwell, joka myös osoitti, että
aineen dielektrisyysvakio on = sen
valontaiteindeksin neliö. Hertzin kokeet
s.-värähdyksistä osoittivat, että valo ja
sähkövärähdykset ovat samaa laatua
(m. m. ne etenevät samalla nopeudella)
ja todistivat siten Faraday-Maxwellin
teorian pätevyyden. S:n purkauksia
ohennetuissa kaasuissa tutkiessaan
Lorentz y. m. osoittivat, että on olemassa
s.-atomeja, elektroneja, joilla on
kaikilla yhtä suuri negatiivinen varaus
(s.-erkale), ja joiden massa — pieni
verrattuna atomienkin massaan — on
s.-magneettinen ja riippuva elektronin
nopeudesta, jota vastoin positiivinen
sähköisyys on aina sidottu aineellisiin
atomeihin, ja merkitsee elektronivajausta
näissä, vrt, Katodisäteet.
Elektronioppi on muodostunut nykyaikaisen
atomiopin perustaksi. [Graetz (1922).]

Sähköaallot ks. Värähdysliike.

Sähköankerias ks. Sähkökalat.

Sähködynamiikka, sähköliikeoppi,
oppi sähkövirtojen vaikutuksesta toisiinsa.

Sähköhitsaus, sähköuuttaus.
Voidaan erottaa kaksi eri menettelytapaa.
A. Vastushitsauksessa johdetaan
hitsattavien kappaleiden läpi niin
voimakas sähkövirta, että kappaleiden
kosketuskohdat sulavat. Kappaleet
liitetään yhteen puristamalla ne toisiaan
vastaan. Pistehitsauskoneen
rungossa on muuntaja, joka muuntaa
käytettävissä olevan vaihtovirtajännityksen
muutamaksi voltiksi. Tämä matalajännityksinen
virta johdetaan koneen varsien ja niissä
olevien kuparikärkien

Pistehitsauskone.

kautta hitsattavien kappaleiden läpi.
Ylempää vartta voidaan jalkavivun
avulla painaa alaspäin. Konetta
käytetään hitsattaessa levyjä yhteen,
korvaamaan niittausta. Saumahitsauskonetta
käytetään samaan tarkoitukseen kuin
edellistä. Kuparikärkien asemesta
on tässä pyörivät kuparikiekot, joten
saadaan yhtäjaksoinen hitsaus. Suurempia
kappaleita liitetään toisiinsa koneella,
joka on edellisten kaltainen.
Kuparikiekkojen asemesta on koneessa leuat,
joihin toisiinsa liitettävät kappaleet
kiinnitetään, Leuoilla, jotka ovat liikkuvat,
puristetaan kappaleet voimakkaasti toisiaan
vastaan. — Tähän ryhmään kuuluu vielä
niitinlämmittäjä. Niitin läpi
johdetaan voimakas sähkövirta, joka sen
kuumentaa haluttuun lämpötilaan. — B.
Valokaarihitsausta käytetään etupäässä
suurempia kappaleita käsiteltäessä, esim.
höyrykattilan paikkauksessa, katkenneita
akseleita tai rikkoutuneita valurautakehyksiä
yhteenhitsattaessa. Moottorigeneraattorin
avulla muutetaan käytettävissä oleva
virtalaji tavallisesti 20-30 voltin tasavirraksi.
Tasavirtalähteen toinen napa (valurautaa
uutettaessa —napa ja takorautaa uutettaessa
+ napa) kiinnitetään hitsattavaan kappaleeseen
ja toinen napa erikoiseen pidikkeessä olevaan
hitsauspuikkoon. Kappaleen ja hitsauspuikon
välillä oleva valokaari sulattaa hitsauspuikossa
olevan raudan, jonka hitsaaja tiputtaa
hitsattavaan kohtaan. Myöskin valokaarihitsaus
vaihtovirran avulla on viime aikoina jonkinverran
tullut käytäntöön.

Valokaarihitsaus.

Sähköhiukkanen, elektroni (ks. t.).

Sähköinduktsioni ks. Induktsioni 3.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>