Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sähköjohtojärjestelmät - Sähkökalat - Sähkökattila - Sähkökemia - Sähkökemiallinen jakautuminen - Sähkökemiallinen jännityssarja - Sähkökemiallinen teollisuus - Sähkökenttä - Sähkökeskusasema - Sähkökone
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
äärijohdon väliin, suuret kuluttajat
(moottorit) taas äärijohtojen l.
vaiheitten väliin. Nollajohto jätetään
tavallisesti pois, jos kuluttajina ovat
yksinomaan moottorit ja muuntajat. Tätä
järjestelmää sanotaan nollajohdottomaksi
3-johtojärjestelmäksi. [Turunen (1921).]
Sähkökalat tappavat tai lamauttavat
saaliinsa ruumiissaan synnyttämällään
sähköllä. Tunnetuimmat s. ovat Välimeressä,
Atlantissa ja Intianmeressä elävä yli 1 m
pitkä sähkörausku (Torpedo marmorata),
Koillis-Afrikassa elävä sähkösäkiä
(Malapterurus electricus) ja Etelä-Amerikan
virroissa elävä yli 2 m pitkä sähköankerias
(Gymnotus electricus). Viimeksimainittu voi
iskuillaan lamauttaa ihmisen, jopa hevosenkin.
Kaikkien s:n iho on suomuton. Sähköelin, joka on
muodostunut lihaksista ja sidekudoksesta ja johon
tulee runsaasti hermoja, on sähkörauskulla pään
kahden puolen, sähkösäkiällä ihon alla vaipan tavoin
kalaa ympäröivänä ja sähköankeriaalla pyrstön alaosassa.
Sähkökattila ks. Sähkölämmitys. —
Sähkökello ks. Sähkömerkinantolaitteet
ja Normaaliaika.
Sähkökemia, fys. kemian osa, mikä
käsittelee kem. ja sähköisten ilmiöitten
suhdetta toisiinsa, kuten kem. energian
muuttumista sähköenergiaksi ja päinvastoin,
erektrolyysiä (ks. t.), elektrosynteesiä,
sähköilmiöitä liuoksissa, akkumulaattoreissa
ja galvaanisissa paristoissa j. n. e.
Sähkökemiallinen jakautuminen,
elektrolyyttinen dissosiatsioni, ks.
Dissosiatsioni ja Elektrolyysi.
Sähkökemiallinen jännityssarja,
metallien luettelo siinä järjestyksessä, missä
niiden pyrkimys muuttua ionitilaan
(vrt, Elektrolyysi) l. niiden
liukenevaisuus happoihin vähenee. S. j. on
seuraava: kalium, natrium, barium,
strontium, aluminium, sinkki, lyijy,
kupari, elohopea, hopea, kulta. Sarjassa
aikaisempi metalli vapauttaa myöhemmän
metallin liuoksesta. Galvaanisessa
elementissä aikaisempi muodostaa negatiivisen
elektrodin, myöhempi positiivisen.
Sähkökemiallinen teollisuus, kem.
teollisuuden haara, jossa kem. ilmiöt
aiheuttaa joko suorastaan sähkö tai
sähkövirran aikaansaama kuumuus
sähköuunissa. Edelliseen ryhmään kuuluu
elektrolyysi (ks. t.), jonka avulla
valmistetaan alkalihydr oksideja, klooria,
natriumhypokloriittia, kloraattiruutia
y. m., jälkimmäiseen esim. kalsiumkarbidin
ja karborundumin valmistus sähköuuneissa,
Typpihappoa ja typpihapoketta valmistetaan
ilman typestä sähkövalokaaressa. Myös orgaanisia
yhdistyksiä, varsinkin väriaineita, valmistetaan
sähkökemiallisesti. vrt. Galvanoplastiikka,
Sähkömetallurgia, Sähköparkitus.
Sähkökenttä, sähkövarauksen
ympärillä vallitseva voimakenttä (ks. t.).
Sähkökeskusasema ks. Sähkölaitos.
Sähkökone. 1. Kone korkeajännityksisen
staattisen sähkön synnyttämiseksi.
Näitä on kahta lajia: kitka- ja
influenssikoneet. Edelliset perustuvat
siihen, että lasilevyä hangattaessa
 |
Wimshurstin influenssisähkökone. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
