- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
579-580

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sähkökone

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

illustration placeholder

Suuri tasavirtageneraattori.


sähkömotorinen voima, joka vastustaa
ulkoapäin johdettua jännitystä
(vastasähkömotorinen voima). Se on
verrannollinen moottorin kierroslukuun ja
magneettisen kentän voimakkuuteen. —
Moottorin napajännityksen tulee
siis voittaa vastasähkömotorinen voima
ja koneen sisäinen jännityshäviö, mikä
edelliseen verraten on pieni.
Käyntiinpanohetkellä on vastasähkömotorinen
voima = 0, jotenka moottori ottaisi
tällöin tavattoman suuren virran. Tämän
vuoksi kytketään käyntiinpantaessa n. s.
käyntiinpanovastus sarjaan moottorin kanssa
käyntiinlähtövirtasysäyksen pienentämiseksi.
Käyntiinpanovastusta pienennetään sitä mukaa
kuin moottorin kierrosluku ja samalla
vastasähkömotorinen voima kasvaa. —
Tasavirtamoottoreita on, kuten
generaattoreitakin, sivuvirta-, sarja- ja
yhdysjohto- l. kompoundimoottoreita.
Sivuvirtamoottorin kierrosluku on
kuormituksesta riippumaton, koska sen
kenttä, samoinkuin sivuvirtageneraattorin,
on jotensakin muuttumaton. Tämän ominaisuutensa
takia on sivuvirtamoottori yleisin
tasavirtamoottori. — Koska sarjamoottoreissa
koko virranvoimakkuus kulkee magneettikäämityksen
kautta, on niillä suuri käyntiinlähtövääntömomentti
ja niiden kierrosluku pienenee kuormituksen
kasvaessa. Näiden ominaisuuksiensa takia käytetään
sarjamoottoreita raitioteillä, rautateillä,
hisseissä y. m. — Yhdysjohtomoottorilla,
jossa sarjakäämitys vahvistaa sivuvirtakäämitystä,
on sivuvirta- ja sarjakoneen ominaisuudet.
Sillä on siis suurempi käyntiinlähtövääntömomentti
kuin sivuvirtamoottorilla sekä tasaisempi nopeus
kuin sarjamoottorilla. Kun käämitykset
vaikuttavat toisiaan vastaan, voidaan
kierrosluku saada pysymään aivan
tasaisena tai nousemaankin kuormituksen
kasvaessa, — Tasavirtamoottorien
kierrosluku voidaan säätää muuttamalla
moottorin kanssa sarjaan kytketyn vastuksen
avulla koneen napajännitystä, tai edullisemmin
sivuvirta- ja yhdysjohtomoottoreissa säätämällä
magnetoimisvirtaa sivuvirtapiiriin kytketyllä
vastuksella. — Moottorin pyörimissuunta muutetaan
kääntämällä virta joko ankkurissa tai magneeteissa.

Vaihtovirtakoneet. Edellä selitetty
liukurenkailla varustettu Grammen kone
muodostaa 1-vaihevaihtovirtageneraattorin
eli 1-vaihegeneraattorin. Sen
kehittämä muuttuva jännitys voidaan
esittää sinikäyrällä (vrt. alempaa).
Jännitys nousee nollasta + maksimiarvoonsa,
tästä se laskee — maksimiarvoonsa ja
siitä kohoaa nollaan. Aikaa, joka kuluu
edellämainittuun jännityksen muutokseen
0:sta 0:aan nimitetään periodiksi
l. jaksoksi
ja jaksojen lukuja
sekunnissa jaksoluvuksi l. taajuudeksi.
2-napainen kone tekee yhden kierroksen
jakson aikana, Jos jaksoluku on 50, tekee
kone siis 50 X 60 = 3,000 kierrosta minuutissa.
4-napaisen koneen kierrosluku olisi vain puolet,
eli siis 1,500. — Sopivasti yhdistämällä eri
vaiheessa olevia 1-vaihevirtoja saadaan 2-,
3- ja useampivaiheisia virtoja. Näistä on
3-vaihevirta yleisin. Tämän virtalajin

illustration placeholder

Kolmivaihekoneen

virtapiirros.


suuri etu on se, että eri vaiheiden
jännityksien ja, mikä on tärkeintä, myöskin
virtojen summa joka hetki on = 0.
Eri vaiheet eivät siis tarvitse paluujohtoja,
joten tullaan toimeen ainoastaan
kolmella johdolla, Vaiheet kytketään
koneessa joko tähteen, jolloin vaiheiden
alkupäät yhdistetään keskenään, tai
kolmioon, jolloin eri vaiheiden alku- ja
loppupäät yhdistetään toisiinsa,
Tähtikytkennässä sanotaan vaiheiden
yhdistyskohtaa nollapisteeksi.

Pienemmät vaihtovirtageneraattorit ovat
tavallisesti n. s. ulkonapakoneita
ja rakenteeltaan samanlaiset
kuin tasavirtakoneet; kpmmutaattorin
asemesta on niillä kuitenkin liukurenkaat.
Suuremmat vaihtovirtageneraattorit ovat

illustration placeholder

Vaihtovirtakone ynnä sen herätinkone (vas.).



<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:38 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/4/0320.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free