Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 585-586 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sähkölaitos

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Dieselmoottorisähköasema Porvoon sähkölaitoksella.

akkumulaattoripattereista. Patterit
varataan silloin, kun koneet ovat vain
osittain kuormitetut, esim. päivällä. Näin
saadaan käyttökustannukset
pienenemään. Tasavirran monista eduista
huolimatta on vaihtovirta kuitenkin paljon
yleisempi, johtuen siitä, että sen
jännitystä muuntajien avulla voidaan helposti
muuttaa. Tämän kautta on käynyt
mahdolliseksi sähkötehon siirtäminen pitkien
matkojen päähän. Mitä pitemmät
matkat, sitä edullisempaa on käyttää
korkeajännityksistä vaihtovirtaa, koska
määrättyä energiamäärää siirrettäessä
johtohäviöt pienenevät jännityksen kasvaessa,
Korkea jännitystä käytettäessä voidaan
siis johdot tehdä ohuemmasta langasta,
joten korkeajännitysverkko tulee
halvemmaksi. — Nyk. käytetään
korkeajännityksiä jopa 220,000 volttiin saakka.
Imatran voimalaitoksen korkeajännitys on
110,000 volttia, Maaseutusähkölaitoksissa
käytetään tavallisesti 20,000, 10,000 tai
6,000 voltin jännitystä. Kulutuspaikalla
muunnetaan korkeajännitys muuntajissa
matalajännitykseksi, joka tavallisesti on
380/220 volttia. Tasavirtalaitosten
jännitys on useimmiten 110 tai 220
volttia. Raitioteitä varten käytetään
korkeampaa jännitystä, useimmiten 500
volttia.

Sähkökeskusasema on se osa
s:sta, johon voimakoneet, kytkinlaitteet
ja mittakojeet ovat sijoitetut.
Voimakoneina käytetään vesivoimakoneita
(vesiturbiineja) ja lämpökoneita
(mäntähöyrykoneita, höyryturbiineja,
polttomoottoreita). Vesivoimalaitokset ovat Suomessa
tärkeitä, koska vesivoimaa on runsaasti
saatavissa. Koskiemme haittapuolena on
kuitenkin se, että niiden vesimäärä
vuodenaikojen mukaan vaihtelee suuresti,
sekä että niiden putouskorkeudet ovat

Sähkölaitoksen kojetauluja ja ohjauspöytiä.

pienet, joten koneet tulevat suuret ja
kalliit, ja perustamiskustannukset suuret.
Mäntähöyrykoneita käytetään pienillä ja
höyryturbiineja suurilla höyry
voima-asemilla. Näiden kattiloiden
lämmitykseen käytetään halkoja, puu jätteitä tai
kivihiiltä. Polttomoottoreista käytetään
tavallisimmin dieselmoottoreja sekä
meillä yleisiä imukaasumoottoreja.
Konehäiriöiden varalta on sähköasemalla
useita koneyksiköitä, joiden suuruus ja
luku määrätään käyttösuhteiden mukaan.
— Voimakoneen teho johdetaan akselin,
hihnapyörän tai hammasvälityksen kautta
generaattoriin (ks. Sähkökone), jossa
se muutetaan sähkötehoksi. Generaattoreista
johdetaan virta sulkijoiden y. m.
tarpeellisten laitteiden avulla
kokoojakiskoihin. Näistä lähtevät jakojohdot
kulutuspaikkoihin. — Jokaisella
lähtevällä jako johdolla on oma sulkijansa,
erotus veitsensä y. m. laitteensa. Sulkijat,
kokoojakiskot, mittakojeet, valolaitteet,
ohjauslaitteet y. m. sijoitetaan n. s.
kytkinlaitokseen. Tämä tärkeä osa

Suojattu korkeajännitysteline.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>