Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 601-602 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sähkömittaukset-Sähköneristys

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

amperitunteihin. Kun permanenttimagneetti
korvataan sähkömagneetilla, jonka
käämityksen läpi johdetaan jännitykseen
suhteellinen virta, toimii mittari
kilowattituntimittarina. — On vielä
amperituntimittareita, jotka perustuvat
sähkövirran kem. vaikutukseen. —
Kaksoistariffimittari on kilowattitunti-
tai amperituntimittari, jolla on kaksi
lukijakoneistoa. Erikoinen kellolaite kytkee
mittariin vuorotellen kummankin lukijakoneiston.
Kaksoistariffimittaria käytetään silloin,
kun eri vuorokaudenaikana käytetystä sähkötehosta
kannetaan eri maksu. [Turunen (1922).]

Sähkömittaukset tapahtuvat
sähkömittareilla (ks. t.). — Vaihesiirto
voidaan määrätä voltti-, amperi- ja
wattimittarilla. Vaihesiirtokulman kosini
(cos φ) = teho jaettuna virranvoiman ja
jännityksen tulolla. Vaihesiirtomittarit (cos
φ-mittarit) osoittavat suoraan cos φ:n.
Vastus voidaan mitata voltti- ja
amperimittarilla (vastus ohmeissa =
jännitys jaettuna virranvoimakkuudella) ja
Wheatstonen sillalla. Hyvin pieniä
vastuksia mitattaessa käytetään n. s.
Thompsonin kaksoissiltaa. — Sähkömittauksen
avulla määrätään muitakin kuin sähköopillisia
suureita. Kaukolämpömittari
perustuu siihen, että aineen vastus
riippuu sen lämpötilasta. Paikkoihin,
joiden lämpötila on mitattava, sijoitetaan
vastuselementtejä. Nämä voidaan
painonappien avulla yhdistää samaan
virtalähteeseen. Mittarin avulla, joka
rakenteeltaan on herkkä amperimittari,
luetaan kysymyksessäolevan paikan
lämpötila suoraan. Optillista
pyrometriä käytetään mitattaessa hyvin
korkeita lämpötiloja. Kojeen muodostaa
akkumulaattori, säädettävä vastus,
amperimittari ja pieni putkeen asetettu
hehkulamppu. Mittaus tapahtuu siten,
että putki suunnataan esinettä kohti,
jonka lämpötila on määrättävä, esim.
sulatusuunin aukkoa kohti. Putken
näkökenttä näkyy tällöin voimakkaasti
valaistuna. Jos hehkulamppu on virraton,
näkyy hehkulanka mustana juovana. Nyt
johdetaan sähkövirta hehkulangan kautta
ja virranvoimaa säädetään, kunnes
hehkulankaa ei voi erottaa taustaa
vastaan. Hehkulangan loistokyky ja
lämpötila ovat tällöin yhtä suuret kuin
kappaleen, jonka lämpötila on määrättävä.
Hehkulangan lämpötilan riippuvaisuus
virranvoimasta saadaan kojetta
seuraavasta taulukosta tai käyrästä.

Avoin moottori.

Suojattu moottori.

Sähkömoottori. Rakenne ja ominaisuudet
ks. Sähkökone. S:t jaetaan
avoimiin, suojattuihin ja
täysin suljettuihin. Avoin moottori
on tavallisin. Suojattua rakennetta
käytetään paikoissa, joissa käämitys,
kommutaattori tai liukurenkaat
ovat loukkautumiselle sekä roiskevedelle
alttiit. Tuuletusilma johdetaan moottoriin
tuuletusaukkojen kautta, joihin voidaan liittää
tuuletusputket. Suljettua rakennetta
käytetään kosteissa, pölyisissä tai

Suljettu moottori.

tulenaroissa paikoissa. Tuuletusilma ei
näissä joudu ollenkaan kosketuksiin virtaa
johtavien osien kanssa. — Nykyaikaisissa
tehtaissa käytetään miltei yksinomaan s:ita

Jalaksille asetettu maataloudessa käytettävä moottori.

työkoneiden käyttämiseen. S. käyttää
joko useampia lähekkäin olevia
työkoneita väli akselien ja hihnojen avulla
(ryhmäkäyttö) tai vain yhtä työkonetta
(yksityiskäyttö). Paitsi tehtaissa käytetään
s:eita raitioteillä, sähköradoilla, nostokoneissa,
maataloudessa, pienteollisuudessa,
hampaanporauksessa j. n. e.

Sähkömotorinen voima,
elektromotorinen voima (ks. t.).

Sähköneristys. Sähköjohdot ja
sähkökoneiden ja -kojeiden osat eristetään
ympäristöstään ja muista virtaa
johtavista osista. Eristysaineet voivat olla
kaasumaisia, jähmeitä tai nestemäisiä.
Ilma on hyvä eristäjä; jähmeät
eristysaineet ovat tavallisimpia. Kone- ja
muuntajakäämityksissä käytetään
eristysaineina pellava-, puuvilla- ja
silkkikudoksia sekä paperia joko sellaisenaan
tai parafiinillä, tai öljyillä imeytettyinä.
Kun jännitys on korkea, käytetään
kiillettä sekä siitä valmistettua mikaniittia.
Muuntajat upotetaan tavallisesti öljyyn.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>