Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 605-606 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sähköpari-Sähkörata

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

(faradisatsioni) lihasten ja pintahermoston
hoitoon ja sähkökylpyihin (ks. t.). Virta
johdetaan ihoon elektrodeilla, joista
toinen, vaikuttava elektrodi, on kooltaan
pienempi. Jos tämä on neulamaineii ja
pistetään ihon alle, niin sitä voi käyttää
syylien, syntymämerkkien y. m.
elektrolyyttiseen poistamiseen. Teslan virtoja
(arsonvalisatsioni) ja staattista sähköä
(franklinisatsioni) käytetään hermostohäiriöissä
(unettomuudessa, päänsäryssä y. m.), lihassäryssä,
eräissä ihotaudeissa y. m.

Sähköpari, galvaaninen elementti tai
akkumulaattori (ks. n.).

Sähköparisto l. sähköpatteri,
galvaaninen paristo tai akkumulaattoriparisto.

Sähköparkitus tapahtuu siten, että
parkituksen aikana annetaan sähkövirran
kulkea parkitusliuoksen läpi. Fölsingin
menettelytavan mukaan johdetaan
sähkövirta nikkelöityjen kuparielektrodien
avulla, kohtisuoraan parkittavia vuotia
vastaan, jotka täten saadaan parkituiksi
3-6 p:ssä, kuri siihen muuten kuluisi vuosi.

Sähköpatsas, galvaaninen paristo
(ks. t.). — Sähköpatteri, galvaaninen
paristo (ks. t.).

Sähköpistoli, räjähdyskaasulla
täytetty pistoli, joka lauaistaan
sähkökipinällä. Opetusväline.

Sähköpotentsiaali, sähköjännitys. vrt.
Potentsiaali.

Sähköpurkaus. Lähennettäessä kahta
erinimisellä sähköllä varattua kappaletta
toisiinsa näiden varaukset tasautuvat,
tapahtuu s. S. tapahtuu myöskin sähköllä
varatun kappaleen ja alkujaan
sähköttömän kappaleen välillä, jolle influenssin
vaikutuksesta kerääntyy ensiksimainitun
kappaleen varaukselle erinimistä sähköä.
S:n yhteydessä tapahtuu valoilmiö,
sähkökipinä. Lyhyt kipinä on suoraviivainen,
mutta pitkän kipinän rata on säännötön,
tavallisesti monihaarainen. Kipinäväli
riippuu kappaleiden muodosta, niiden
välisestä jännityserosta, välillä olevasta
dielektrisesta aineesta ja, jos
viimeksimainittu on kaasua, myöskin sen
paineesta. Ilmakehän paineisessa ilmassa
toisistaan 1 cm päässä olevan kahden
metallipallon välillä, joiden säde on 1 cm
syntyy sähkökipinä, kun jännitysero on
n. 30,000 volttia, Jos toisessa tai
molemmissa kappaleissa on teräviä kärkiä.
tapahtuu sähköpurkaus helpommin.
Tällöin voi syntyä jatkuva s., jos
virtalähde on tarpeeksi voimakas. Sähkökipinä
aikaansaa ratinan, voimakas sähkökipinä
jyrähdyksen (ukkonen). S:n yhteydessä
ilman happi muuttuu otsoniksi,
aiheuttaen n. s. sähkön hajun. — Jatkuvassa
purkauksessa muodostuu positiivisen
kohtion luona punasinervä sähkövihta ja
negatiivisen luona sinertävä valoläikkä
ja siitä pimeän välitilan erottama pieni
tulenvärinen valotöyhtö. — Mainitut
purkautuvan sähkön eri navoilla aiheuttamat
valoilmiöt voidaan havaita seuraavan
kokeen avulla. Hyvin eristävästä aineesta,
esim. kovakumista tehty ohut levy
asetetaan metallipohjalle; levyä kosketetaan

Sähköpurkaus ohennettua kaasua sisältävässä putkessa. A anodi, K katodi. Negatiivinen välkevalo: I ensim. katodivyöhyke, II toinen (negatiivinen) katodivyöhyke, D (näiden välillä) Hittorfin pimeä tila, F Faradayn pimeä tila. Anodin puolella näkyy kerrostunut positiivinen välkevalo.

sähköllä varatulla johtajalla, jonka
jälkeen siihen ripotetaan rikkikukan ja
mönjän sekoitusta, kumpaakin ainetta
yhtä paljon. Levylle syntyy silloin
keltainen, punaisella mönjäpohjalla oleva
monihaarainen rikkijauhekuvio, jos
johtaja on positiivisesti sähköinen, mutta
kun johtaja on negatiivisesti sähköinen,
esiintyy keltaiselle rikkikukkapohjalle
pieniä pyöreitä mönjätäpliä (Lichtenbergin
sähkökuviot). — Tavallinen yhden
ilmakehän paineinen ilma on huono
sähkön johtaja. Kun sitä harvennetaan,
kasvaa sen johtokyky. Paineen ollessa
1-10 mm saattaa sähkövirta ilman valaisemaan
(ks. Geisslerin putket). Kun ilman
painetta vieläkin pienennetään, suurenee
johtokyky ja edellämainittu valoilmiö häviää.
Nyt alkaa katodista säteillä kohtisuoraan
sen pintaa vastaan säteitä, n. s.
katodisäteitä (ks. t.). Ne ovat katodista
poispäin liikkuvien negatiivisten
elektronien aiheuttamia. Katodiin päin
tulevat positiiviset ionit kulkevat katodin
läpi, jos se on varustettu rei’illä. Tämän
vuoksi niitä sanotaan kanavasäteiksi
(ks. t.). Sopivalla koejärjestelyllä saadaan
positiivinen säteily purkautumaan suoraan
anodistakin (anodisäteet).

Kanavasädeputki. — katodi, + anodi, K kanavat.

Sähköraitiotie ks. Sähkörata.

Sähkörata. V. 1879 rakensi Werner von
Siemens Berliinin teollisuusnäyttelyä
varten ensim. sähköveturin. Virta johdettiin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>